Kun on elänyt viikon metsän keskellä,
kaipaa jo pientä tuhlausmahdollisuutta.
Ja kirjanörtti kyllä huomaa alepöydät kirjakaupan edessä,
vaikka olisi kuinka pieni kaupunki kyseessä.
Siis, kaikilta salaa kävin kirja-alessa,
paarmoja paossa.
Amy Tanilta olen lukenut ne aiemmat kirjat, joten ajattelin taas vilkaista, mitä kivaa uusien kansien sisällä on, Dorrestein on yksi uusista suosikeistani ja
Polet - olen lainannut kirjan pariin otteeseen, ja se jäi ikävästi kesken: vaikutti mukaansatempaavalta.
Maalla maistuivat myös maailman parhaat mansikat
(olen näitä poiminut muutaman kesän ja kyllä on ikävä ollut!
- lähinnä mansikoiden makua, ei niinkään sitä kesätyötä...)
ja rantakuvasta
saa juurikin kivasti poistettua kaikki paarmat,
joita yritti piilotella vedessä...
Minullakin on tuo Tan vielä lukematta. Ja minua ei ole koskaan vielä paarma purrut. Ainakaan tietääkseni.
VastaaPoistaMinä olen kesämatkoillani huomannut, että monista pienistä kaupungeista kirjakaupat ovat tyystin hävinneet, harmi. Onneksi sinä "eksyit" sellaiseen harvinaisuuteen!
VastaaPoistaKaroliina, no et ole jäänyt mistään oleelllisesta paitsi ja sanoisin, että sen kyllä huomaa, jos ja kun paarma puraisee.
VastaaPoistaJoana, sama kirjakauppa on sinnitellyt samassa paikassa siitä lähtien, kun vain jaksan muistaa. Tosin se on puolet siitä aiemmasta kutistunut, olisko kännykkäliike vallannut alaa.... Kyllä se olis kamalaa, jos tuo kirjakauppa katoais...