Ostin jo jonkin aikaa sitten Samrat Upadhyayn kirjoja, koska halusin tutustua nepalilaiseen kirjallisuuteen. Siitä, onko Upadhyay nepalilainen kirjailija, voi olla montaa mieltä: kirjailija muutti 21-vuotiaana Yhdysvaltoihin ja on kirjoittanut kirjansa englanniksi. Häntä mainostetaan ensimmäisenä länsimaissa julkaisevana nepalilaisena kirjailijana.
Arresting god in Kathmandu (2001, Mariner books) on kirjailija esikoisteos ja novellikokoelma, jossa on yhdeksän novellia ja miljöönä on yleisimmin Katmandu. Luulen, että kirja kiinnostaa sellaista lukijaa, joka on nähnyt Pashupathinath-temppelin ja muut kaupungin nähtävyydet, sillä teoksen henkilöt kävelevät paljon näissä maisemissa, joita turistikierroksillakin nähdään. Tarinat kulkevat ihmisten arkipäivässä, aika usein henkilöiden elämät johtavat avioliittoon tai jonkunlaiseen suhteeseen. Luin Goodreadsista arvioita kirjasta, ja monen nepalilaisen lukijan mielestä henkilöhahmot eivät vastanneet realistista käsitystä. Luulen kuitenkin, että lukijoita eniten hämmensi se, että novelleissa kuvailtiin paljon naisen ja miehen välistä suhdetta, rakkautta ja rakkauden tekoja. Vähintäänkin tekopyhää väittää, etteivätkö naiset ja miehet olisi tekemisissä myös Nepalissa toistensa kanssa.
Heti ensimmäisestä novellista alkaen on selvää, minkälaisia novellit ovat: Avioparin mies on menettänyt työpaikkansa ja Shivan rukoilemisen ja ruoanteon välissä aviovaimo voivottelee, miten tästä eteenpäin nyt elettäisiin. Koska Shiva ei tuo onnea, vaimo Radhika pyytää miestään käymään sukulaismiehen luona apua pyytämässä. Apua ei tunnu heruvan, ja niinpä mies, Pramod jää harhailemaan Katmandun kaduille, joilta löytää naisen lohtua. Hetken aikaa Pramod on suhteessa toisen naisen kanssa, kunnes palaa ratkaisemaan työttömyysongelman kotiinsa vaimonsa luo.
Monissa novelleissa ahdistusta elämässä aiheuttaa tuleva avioliitto, lähinnä sopivan aviovaimon tai -miehen löytyminen, esimerkiksi novellissa The Limping Bride, jossa juopottelevalle miehelle etsitään sopivaa vaimoa; lähinnä sellaista, joka suostuisi vaimoksi. Hieman sama teema on novellissa The Room Next Door, jossa kauas kaupunkiin lähtenyt tytär tuottaa päänvaivaa ja häpeää perheelleen, ennen avioliittoa ei kunnon tyttö lankea miehen syliin.
Pahinta elämässä tuntuu olevan se, jos aviovaimo rakastuu toiseen mieheen. Tai jos aviomies epäilee tällaista tapahtuvan. Tai jos oma tytär tulee raskaaksi ilman aviomiestä. Omaan makuuni novellit pyörivät liiaksi avioliiton ja pettämistarinoiden ympärillä. Olisi ollut kiinnostavaa lukea erilaisten ihmisten elämästä. Pidin Upadhyayn tyylistä kirjoittaa: hän kirjoittaa arjen tapahtumista lyhyesti, kommentoimatta. Toivon, että Upadhyayn tyyli jatkuu samanlaisena, mutta henkilöt monipuolistuvat, sillä lisäähän tämän(kin) kirjoittajan teoksia on luettava.
Kirjalla osallistun Helmet-lukuhaasteeseen, kohtaan 9. Sinulle vieraalla kielellä (eli ei omalla äidinkielelläsi) tai murteella kirjoitettu kirja, ja kipuan hieman Everest-haasteessa ylemmäs.
Samrat Upadhyay: Arresting god in Kathmandu
2001, Mariner books
191 sivua
Mä olen taas innostunut pitkästä aikaa etsimään Eurooppa-Amerikka-linjalta poikkeavia kirjailijoita. Tää sun postaus sattui siis sopivaan saumaan, varsinkin kun en koskaan muista lukeneeni mitään nepalilaista (en tosin pahemmin intialaistakaan). Pitääpä koittaa etsiä kirjastosta!
VastaaPoista