Vilmos Csaplár: Hitlerin tytär
2012, WSOY / Aikamme kertojia
alkuteos: Hitler lánya 2009
Suomentanut Outi Hassi
Arvioni: 2,5/5
Csaplárin Hitlerin tytär on jo ennen minua parissa kirjablogissa luokiteltu varsin sekavaksi kirjaksi, jossa tapahtuu paljon, monessa paikassa ja monelle henkilöhahmolle. Kirja alkaa epävarmasta ja köyhästä historiallisesta ajasta, jossa pohjustetaan Hitlerin nousua. Hitleriä ei niinkään kuvailla poliittisena vaikuttajana, vaan naisia lemmiskelevänä miehenä. Välillä tarkastellaan maaseudulla tapahtunutta itsemurha-aaltoa, joka alkaa vaikuttaa aivan joltain muulta kuin itsemurhilta. Pian juutalaisia vainotaan, ja unkarilaisia juutalaisia pelastetaan kuin Schindlerin listassa ikään: Juutalaiset ovat valmiita maksamaan vapaudesta, matkasta pois Itä-Euroopasta, mutta mikä on sopiva hinta elämästä, ja kuinka monelle on mahdollista vapautua rahaa vastaan.
Sellaiset korulausett kuin "jos pelastat yhden ihmisen, pelastat koko ihmiskunnan" peittävät oleellisen kysymyksen: kuka hyötyy eniten - - .
Sodan loputtua juutalaiset vapautuvat, mutta uudet ihmiset jäävät uusien historiallisten tapahtumien jalkoihin ja uhriksi.
En pitänyt kirjasta, se jäi pitkäksi aikaa kesken, ja sen loppuun lukeminen oli entistäkin vaikeampaa. Ehkä en ollut tarpeeksi kiinnostunut Unkarista ja sen historiasta, tai ehkä olen laiska lukija ja haluan helpompaa tekstiä. Paikoin ja ajoittain viihdyin tämän kirjan parissa, mutta moni muu kirja ajoi tämän kirjan ohi kiinnostavampana.
Luin kirjan loppuun oikeastaan vain siksi, että sain tästä uuden maan Eurooppa-lukuhaasteeseen ja se maa on Unkari.
Eurooppa tuntuu todella vaikealta maanosalta valloittaa, mutta aloitin tämän päivän lumimyrskyssä pitkin ja poikin pääkaupunkiseutua julkisilla pyöriessäni aivan valloittavaa kirjaa, josta nappaan yhden lisämaan... Siihen palaan toivottavasti pian.
Jep, tämä oli hyvin haastava ja otti aikansa ja paikkansa, mutta tykkäsin :) En olisi voinut kuvitella lukevani tätä missään levottomassa paikassa, keskittymisestä ei olisi tullut mitään, joten luin kirjaa pääasiassa ennen nukkumaanmenoa, kun mieli alkoi rauhoittua eikä kaikki päivän aikana tapahtuneet asiat ja deadlinet enää pyörineet päässä.
VastaaPoistaAika ja paikka olivat mulla tosiaankin aivan väärät tähän kirjaan, aina ei natsaa...
PoistaVarmaan olisi saanut paljon enemmän irti, jos olisi ollut aikaa rauhoittua kirjan ääreen.
Itse tykkäsin teoksesta. Se oli vaikea, ja etenkin alku tuntui minusta jopa ärsyttävän hitaalta. Mutta sitten kun se pääsi vauhtiin, oikein ahmin teosta. :)
VastaaPoistaTälle kirjalle löytyy varmasti ystäviä. Kyllä mäkin pidin paikoin, mutta hajanaisuus teki siitä jotenkin vaikea pysytellä mukana.
PoistaNyt mulla oli aivan väärä hetki tälle kirjalle, mutta kunnon ajalla se varmasti maistuisi aivan toiselta.
Tämä oli kyllä varsin haastava kirja! Uskon, että hieman paremmin kyydissä pysyminen onnistuukin, jos lukee kirjaa melko intensiivisesti, eikä pidä monien päivien taukoa. Mutta vaikka näin teinkin, en ihan varauksetta voi sanoa tähän niin hirveästi ihastuneeni kuitenkaan, juuri tuon sekavuuden vuoksi.
VastaaPoistaMäkin aloitin aika intensiivisesti lukemisen, mutta sitten niin moni toinen ajoi ohitse tämän kirjan kiinnostavuutensa puolesta, että kirjaa ei innostanut jatkaa...
Poista