Péter Gárdos: 117 kirjettä

Péter Gárdos on unkarilainen kirjailija ja dokumentaristi - hän on mm. tehnyt Unkarin kansannoususta kertovan dokumenttielokuvan, näin kirjailija esitellään 117 kirjettä (2016, Siltala) -teoksen kansiliepeissä. 

117 kirjettä liittyy myös Unkarin historiaan, toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin unkarilaisia keuhkosairaita siirrettiin Ruotsiin parantoloihin. Nämä siirretyt olivat juutalaisia, jotka selvisivät hengissä keskitysleireiltä. Teos on myös elämäkerrallinen: tämä on kirjailijan vanhempien tarina. Melkoisen uskomaton tarina, joka on oikeutettukin tulla kerrotuksi. 

Unkarilainen Miklos saa kuulla ruotsalaisessa sairaalassa, että hänellä on kuusi kuukautta elinaikaa, sillä hänen keuhkonsa ovat niin pahassa kunnossa, eikä hänen yleiskuntonsakaan ole kovin hyvä. Mies on laihtunut leirin kurjissa oloissa. Miklos haluaa kuitenkin kokea rakkautta: hän etsii käsiinsä kaikkien Ruotsiin lähetettyjen unkarilaisnaisten osoitteet ja kirjoittaa kirjeen kaikille: 117 kirjettä yhteensä. Uskomatonta kyllä, hän saa myös vastauksia. 

Kirjassa seurataan Miklosin ja hänen kaverinsa, Harryn, elämää sairaalaolosuhteissa; ainoa valopilkku sodan loppumisen ohella ovat kirjeet ja naiset. Varsinkin Harry on melkoinen naistenmies, kun taas Miklos toivoo löytävänsä tulevan vaimon. Arjen kerronnan seassa on otteita kirjeistä, jotka saavat Miklosin jatkamaan elämää aina seuraavaan lääkärinkäyntiin, jossa saa kuulla, että toivoa ei enää ole.

Lääkärin diagnooseista huolimatta kirja on täynnä toivoa, eikä tätä teosta lukiessa edes ymmärrä, että henkilöt ovat tosiaan keskitysleiriltä tulleita. Kirja oli kaunis kertomus. 

Péter Gárdos: 117 kirjettä 

2016, WSOY

Hajnani láz 2015

suomentanut Juhani Huotari

257 sivua

Kirjan lisään vielä EM-kisat-lukuhaasteeseen, sillä unkarilainen kirja jäi kesällä lukematta.