Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet

Välimeren poikki on liikuttu vuosituhansia paremman elämän toivossa. Eräs vilkkaimmista reiteistä muodostui aikojen saatossa sinne missä Euroopan ja Afrikan mantereet kuristavat meren vain runsaan peninkulman levyiseksi Gibraltarinsalmeksi. 

Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet (2011, WSOY) on ollut pitkään omistuksessani ja odottanut kirjahyllyssä lukijaansa. Nyt kun uutiset ja muukin media on täynnä Välimeren ylittäviä pakolaisia, tuntui tärkeältä lukea Tietäväisen kertomus meren yli tulevista marokkolaisista. 

Tietäväisen sarjakuvateos luo aluksi kuvaa kahdesta miehestä Marokon rannalla: Nadim on nuori mies, joka elättää vanhempiaan ja unelmoi naisista. Rashidilla taas on jo oma perhe: vaimo ja lapsi, joka tuntuu olevan aina sairas. Perheellä ei ole rahaa mihinkään: sähköt on katkaistu ja he elävät vanhempien romumajan katolla. Elämä ja varsinkin tulevaisuus näyttää lohduttomalta, ja miehet etsivät tietä ulos kurjuudesta. Haaveissa siintää Espanjan rannikko ja menestys meren toisella puolella. Rashid haaveilee, että voisi elättää oman perheensä ja olla siten mies. 

Eurooppa näyttäytyy kahdenlaisena: toisaalta se on haaveiden ja menestyksen maa, toisaalta eurooppalaiset nähdään toisenlaisina kuin marokkolaiset. 

Ilmiö, joka Euroopassa kutsutaan laittomaksi siirtolaisuudeksi, tunnetaan Marokossa nimellä harraga. Samalla viitataan läpäisemiseen, rajan ylittämiseen mutta myös palamiseen ja poltteeseen miehen rinnassa, miehen, jonka odotetaan olevan elannon hankkija. 

Miehet lähtevät uhkarohkealle matkalle Välimeren yli. Meren, joka ottaa osan omakseen ja vain osa pääsee Eurooppaan elävänä. 

Rashid päätyy Espanjassa töihin hedelmäpelloille ja lopuksi krääsäkauppiaaksi Barcelonan kaduille. Paperiton mies on hyväksikäyttäjien kohde ja uhri. Miehen unelmat murskaantuvat, sillä Eurooppa ei olekaan sellainen, joksi hän sen kuvitteli. Tai voisi olla, mutta Rashid jää Espanjassa asuvien ihmisten alimpaan kastiin, koska hänellä ei ole oikeuksia olla tai tehdä mitään. Elämän ratkaisut käyvät yhä epätoivoisemmiksi. 

Kirja on yhtä surullinen kuin niin monen oikean ihmisen tarina näinä päivinä. Kotoa lähdetään etsimään parempaa elämää, tai vain elämää omalle perheelle, mutta käyvätkö toiveet monenkaan kohdalla toteen? Katkeavatko ne Välimeren aaltoihin vai voiko elämä alkaa jossain muualla?

Ihmiset ylittävät Välimerta uuden elämän toivossa, eivätkä tiedä, mikä heitä matkalla tai matkan päässä kohtaa. Valitettavasti en ole varma, onko tällä hetkellä ihmisten todellisuus pahempaa kuin Tietäväisen fiktiivisten henkilöiden elämä. 

Kirjasta iso juttu Suomen kuvalehdessä.

 Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet

2011, WSOY

216 sivua