MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Luca Caioli: Ronaldo / Jimmy Burns: Maradona

Minerva on julkaissut suomeksi joukon jalkapallotähtien elämäkertoja, joista luin Ronaldon ja Maradonan elämäkerrat saadakseni pari maata Kirjallisuutta futis-maista -haasteeeen luettua. 




Luca Caioli on kirjoittanut Cristiano Ronaldosta kirjan Ronaldo - elämäntarina (2013, Minerva kustannus), jossa käydään läpi portugalilaisen Ronaldon elämää sen käännekohdissa. Cristiano on madeiralaispoika, joka mieluummin kuin teki kotitehtäviään oli potkimassa palloa ulkona. Jalkapallo vei niin kokonaan, että lahjakas poika sai sopimuksen 12-vuotiaana lissabonilaiseen Sporting-seuraan. Hän muutti seuran asuntolaan, ja joutui pärjäämään elämässään ilman vanhempiaan. Aika oli vaikeaa, mutta Ronaldon kasvoi pelaajana ja ihmisenä aikuisen mittoihin. 

Ronaldon ura vie nuorta miestä Englantiin ja Espanjaan. Kirjassa kerrotaan suurimmat Ronaldon onnistumiset seuroissa ja maajoukkueessa. Yksityiselämää tässä kirjassa ei hirveän paljon pääse tirkistelemään, oikeastaan vain sen verran, mitä julkisuudessa ja mediassa on käsitelty. Englannissa asuessaan ja pelatessaan Ronaldoa syytettiin raiskauksesta ja toisessa vaiheessa Ronaldo tunnusti Facebookissa isyytensä. Yksityistä kirjassa on myös se, miten Ronaldoa jännittää, saako hän vuoden parhaan pelaajan palkinnon, mutta pääosin kirjassa kerrotaan, miten missäkin pelissä käy ja miten Ronaldo haluaa olla maailman paras jalkapalloilija. Ronaldolla on vain niin huono tuuri, että samaan aikaan pelaa myös eräs Messi, joka on Ronaldoa hieman parempi melkein aina.  Sanoisin, että hieman pinnalliseen tyyliin kirjoitettu kirja, joka antaa Ronaldosta edelleen aika koppavan kuvan. Sellaisen ihmisen, joka kommentoi näin: 

"He ovat kateellisia minulle, koska olen rikas, komea ja suuri jalkapalloilija."




Cristiano Ronaldo ei ole koskaan ollut oma suosikkini jalkapallomaailman suurista tähdistä, ja hieman toivoin, että tämä kirja olisi tuonut tietooni jotain uutta Ronaldosta, mikä olisi saanut minut pitämään hänestä. Ei tuonut, vaan pidän Ronaldoa edelleenkin kouluja käymättömänä poikana, joka haluaa olla maailman paras jalkapalloilija, mutta ei oman ulkonäkönsä ja jalkapallon lisäksi välitä muista asioista maailmassa. En liiemmin innostunut Ronaldon pelistä MM-kisoissakaan, joissa kikkailu ja kiukuttelu onnistui, mutta vaparit ja maalinteko eivät (linkki youtube-koosteeseen).

Luca Caioli: Ronaldo - elämäntarina
2013, Minerva kustannus
Ronaldo - The Obsession for Perfection, 2011
273 sivua

Kirjallisuutta futis-maista -lukuhaaste: Portugali. 


Jos Caiolin Ronaldo-kirjasta jäi nopeastikirjoitetun ja pinnallisen kirjan jälkifiilis, niin Jimmy Burnsin Maradona - Maailman paras jalkapalloilija? -kirja oli aivan toista maata. Alun perin vuonna 1996 julkaistu kirja kertoo Maradonan elämästä ja urasta taustoineen niin laajasti, että lukija voi uuvahtaa välillä. 




Oikeastaan kirjassa on niin paljon kaikkea, että kirjasta on yhtä vaikeaa kirjoittaa kuin Ronaldo-kirjasta, jossa oli taas niin vähän kaikkea, että siitä oli vaikea kirjoittaa. Kirjoitan nyt siitä, mikä jäi päällimmäisenä kirjasta mieleeni. 

Maradona syntyi argentiinalaiseen slummiin, jonne hänen vanhempansa olivat muuttaneet maaseudulta. Maradona potkiskeli palloa koko ajan, koska hän ei halunnut olla ahtaassa asunnossa, pölyn ja lian keskellä, koska hökkelikylässä ei ollut fudiskenttää. Kirjassa käsitellään aina kunkin Maradonan elämänvaiheen kohdalla laajemmin yhteiskuntaa ja Burns kertookin, miten Argentiinassa suurin osa mustista ja intiaaneista oli kuollut vähitellen valkoisten tultua maahan. 

Valtaapitävien mukaan todellinen argentiinalainen oli puhdasta, mielellään pohjoiseurooppalaista alkuperää oleva valkoinen ja omisti suuren tilan pampalla sekä pramean talon Buenos Airesissa

Maradonasta tuli niin tärkeä henkilö kahdesta syystä: hänen köyhyydestä rikkauksiin -tarina on iskenyt koko maailmassa ja koska hän pääsi maineeseen pelitaitojensa, eikä suhteiden avulla. Lisäksi Maradona oli tummapäinen ja tummaihoinen pelaaja, joka oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että jalkapallo ei ollut enää vain valkoisten peli. 

Maradonan jalkapalloura eteni nopeasti, koska hän oli niin paljon muita parempi ja voi kikkailla koko kentällisen toisen joukkueen pelaajia. Ura etenee vailla pettymyksiä ja Maradona alkaa uskoa olevansa muita parempi ja jumalan asemassa pelikentällä. Aivan samoin kuin Ronaldo Maradonakaan ei elä normaalia elämää, vaan hän pelaa jalkapalloa täyspäiväisesti jo hyvin nuoresta, koulu ja läksyt ovat aivan toissijaisessa asemassa hänen elämässään. Menestys ja rikkaus johdattavat Maradonan naisten ja päihteiden maailmaan. Ainoa pettymys uralla on se, ettei Maradonaa valita vuoden 1978 MM-kisajoukkueeseen ja elämä Barcelonassa, jossa Maradonan paikka lähes jumalana joutuu koetukselle. Elämä Kataloniassa paikallisten kanssa ei ole kovin auvoista, niinpä Maradona raahaa omat sukulaisensa ja ystävänsä paikalle, ja ystävystyy Barcelonassa asuvien argentiinalaisten kanssa. Näin hän pystyy jatkamaan elämäänsä omiensa parissa. 

Maradona jatkaa uraansa Napolissa, jossa hän alkaa sotkeutua yhä enemmän rikolliseen toimintaan samalla kun juhliminen ja huumeet ja naiset valtaavat hänen elämänsä entistä räikeämmin. Maradonan elämä on välillä niin kaaosmaista, että ihmettelen syvästi, miten hän on voinut keskittyä pelaamiseen missään vaiheessa (, jos kirjan jutut pitävät paikkansa). Myös talous horjuu jatkuvan juhlimisen, sukulaisten elättämisen ja pieleen menneiden bisnesten takia. 

Päästään vuoteen 1986, joka on tärkeä vuosi Maradonan uralla. 

Vaikka Diego Maradonan uraan liittyy paljon epäselvyyksiä, hänen roolistaan vuoden 1986 maailmanmestaruuskisoissa Meksikossa ollaan lähes yksimielisiä. Harva yksittäinen pelaaja oli ennen häntä noussut MM-kisoissa samanlaisen mediahuomion ja yleisen suosion kohteeksi. 
- - 
Villa Fioritosta ponnistava 25-vuotias oli valinnut atsteekkien pääkaupungin paikaksi, jossa kruunaisi itsensä jalkapallon kuninkaaksi.

MM-kisoissa huomiota keräsi erityisesti Argentiinan ja Englannin välinen ottelu, koska maat olivat sotineet Falklandissa. Pelissä ja sen jälkeen puhutti taas Maradonan "Jumalan käsi" -maali (linkki), jonka tuomari hyväksyi englantilaisten purnaamisesta huolimatta maaliksi. 

Uran loppua kohden Maradonan ongelmat, joita aiheuttaa juhliminen, naiset, huumeet, lääkkeet, kivut, pettävät ystävät ja pettävä mielenterveys, tipauttavat Maradonan huipulta. Koko kuvio romahtaa vuoden 1994 MM-kisoissa, joissa Maradona jää kiinni doping-testeissä ja lähetetään kotiin. 

Kirjassa tapahtuu paljon asioita, Barcelona ja Napoli tulevat eläviksi maailmoiksi. Kirjaa oli kiinnostava lukea juuri kaiken taustatiedon takia, mikä saattaa tehdä kirjasta sekavan, varsinkin jos ei jaksa keskittyä kaikkeen ylimääräiseen tietoon. Minusta kirja ei ollut sekava, ehkä pääsin eläytymään siihen niin hyvin käynnissä olevien MM-kisojen takia. Alkuviikosta seurasin vielä Hesa Cupiakin, jossa tulevaisuuden maradonat iskivät maaleja. 

Kirjaa lukiessani jäin pohtimaan sitä, että minkälainen tulkinta Burnsin kirja on. Maradonan sekavassa maailmassa oli paljon toimijoita, joilla kaikilla tuntui olevan monimutkaisia intressejä: kenen näkökulmista tämä kirja rakentui? Joka tapauksessa, helppoa Maradonan tai tähden elämä ei tunnu olevan, onneksi junnuilla Helsingin kentillä ei ole vielä tietoa jalkapallotähtien todellisesta maailmasta, vaan he saavat potkia pelkästä ilosta.

Kirjasta muualla: Kirjavinkit, Kirjakaapin kummitus

Kirjallisuutta futis-maista -lukuhaaste, Argentiina. 


Jimmy Burns: Maradona - Maailman paras jalkapalloilija?
2014, Minerva
Maradona - The Hand of God, 1996, 2010
suomentanut Juuso Arvassalo ja Katri Tenhola
347 sivua







6 kommenttia:

  1. Christiano Ronaldosta tai kenestäkään jalkapalloilijasta ei tarvitse pitää, lopulta tulokset ratkaisevat. CR:n tavaramerkki ovat nopeat nousut. MM-kisoissa oli puhti poissa, esim. Robben luukutti todella kovia spurtteja. Yleisesti parhaan pelaajan tittelistä kilpailevat monesti hyökkääjät, vaikka maalivahti on yksittäisistä pelaajista tärkein. Muut kentällä olevat pitää pelata yhteen. Se kuinka hyvä joukkuepalaaja CR on en osaa sanoa. Brasilian romahduksessa suurinta roolia näytteli yksilöinä tuhertavat puolustajat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Julkisuuden henkilöistä muodostamme mielipiteitä sen perusteella, miten he julkisuudessa ovat esillä, jalkapalloilijat ovat median lisäksi esillä kentällä. Joidenkin pelaajien esiintyminen ei miellytä, ja se onkin sitten makuasia, mistä kukakin tykkää.

      Tuokin on kiinnostavaa, että kuka on kentän tärkein pelaaja ja kuka paras. Voiko voittaa, jos puolustus pettää, Brasilia-Saksa-pelissä nähtiin, että ei voi... Toiset on esillä enemmän kuin toiset, pelaajat eivät ole samoin esillä. On ne maalintekijät ja ne, jotka tekevät maalien tekemisen mahdolliseksi ja sitten ne, jotka estävät oman pään maalin.

      Mutta joo, välillä kiinnostaa kurkistaa, minkälainen on pelaajan elämä...

      Poista
  2. Oli mielenkiintoista lukea arviosi kummastakin kirjasta. Jalkapallo ja sen suurten tähtien elämä kiinnostaa paljon, mutta uskon minulle riittävän näiden kahden kirjan osalta sen, mitä sinä niistä kirjoitit. En usko lukevani kumpaakaan. Ronaldosta minäkään en pidä (joo, kiistatta erittäin lahjakas ja ansiokas pelaaja, mutta niin pinnallisen oloinen diiva, etten välitä lukea hänestä etenkään nopeasti kirjoitettua ja pinnallista kirjaa), ja Maradonaankin suhtaudun vähän nihkeästi kaiken tuon pimeän puolen, rikollisuuden ja päihteiden, vuoksi - vaikka mies onkin legenda ja jalkapallojumala.

    Luen parhaillaan Zlatan-kirjaa, josta pidän. Ja juuri eilen sain ystävältäni lainaan Messi-kirjan. :) Omia suurimpia futistähtisuosikkejani ovat juuri Messi, Italian Andrea Pirlo ja Hollannin Robin van Persie. Myös Saksan Klose ja Müller ovat kiinnostavia, ja jumalaisen taitavia. Ja näiden (tänään päättyvien, nyyh!!) MM-kisojen suurin positiivinen yllättäjä ja uusi tuttavuus on ollut ilman muuta James Rodríguez. Hänen uraansa on ilo jäädä seuraamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ronaldo-kirjan taustasta en tiedä paljonkaan, mutta lukiessa tuli sellainen olo, että se on kiireessä kyhätty kasaan lehtien otsikoista. Joko Ronaldo ei ole ehtinyt/ halunnut tekemiseen mukaan tai sitten siitä ei ole vain irronnut mitään.

      Näillä lukemisilla täytyy sanoa, että Zlatan-kirja oli tosi hyvä. Silloin lukiessani kyllä ajattelin, että voi hyvänen aika sitä kirjan kieltä. Loppujen lopuksi se kirjahan oli tosi yhteiskunnallinen Rosengårdeineen. Zlatan on huikee ja taistellut varmaan itsensä monen maahanmuuttajanuoren idoliksi, mikä on kanssa tärkeetä.

      Huippupelaajia on tosi paljon, jotkut jättää tosi sympaattisen kuvan. Tulee ihan surku, kun saa taas neljä vuotta elää champions leaguen voimalla eteenpäin...

      Poista
  3. Kiitos paljon sain kirjaesitelmästä 10- sinun ansiostasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pahoillani puolestasi, jos pidät toimintaasi hyvänä ja oikeutettuna. Ja jos tällä kertaa opettajasi ei viitsinyt tarkistaa netistä lähteitäsi, muistathan, että seuraava opettaja voi sen tehdä. Myöskin jatko-opntojasi varten olisi hyvä opetalla opiskelemaan (lukemaan ja kirjoittamaan) ihan itse, koska tulet varmaan elämässäsi sitä taitoa tarvitsemaan. Plagioinnilla et pärjää elämässäsi ja siitä seuraa tiettyjä rangaistuksia.

      En tiedä miksi haluat kertoa minulle asiasta, mutta toivon, että ehkä siksi, että asia jäi vaivaamaan itseäsi.

      Poista