MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Chigozie Obioma: Kalamiehet


Aiemmin olen lukenut jonkun verran nigerialaista kirjallisuutta, monen muun tavoin Chimamanda Ngozi Adichien teoksia, mutta myös Chinua Acheben Kaikki hajoaa -teoksen, johon Chigozie Obioman Kalamiehet (2016, Atena) viittaa useampaan kertaan. Muiden lukemieni nigerialaisten kirjailijoiden tavoin Chigozie Obioma asuu Yhdysvalloissa. Kalamiehet, samoin kuin muut teokset, joita olen lukenut, liittyvät paitsi Afrikkaan myös länsimaihin, Iso-Britanniaan ja Amerikkoihin. Kalamiehet tosin pysyttelee suurimmaksi osaksi Nigeriassa tapahtumineen. Samoin kuin muissa lukemissani teoksissa, Kalamiehissäkin afrikkalaisuus on voimakkaasti läsnä. 

Kalamiehet kertoo tarinaa veljeksistä, perheen neljästä vanhimmasta veljestä. Perheen isä lähtee töihin, kauas kodistaan, ja vierailee kotonaan vain joka toinen viikonloppu. Lähtiessään isä vannottaa poikiaan olemaan kunnolla ja elämään niin, että nämä eivät tuota äidille murhetta. Pojat vannovat, mutta ovat poikia - ja janoavat seikkailuja. Niitä löytyy kodin läheisen joen reunoilta, josta aina joskus löytyy ruumiita ja muuta pelottavaa. Pojat hankkivat onget ja alkavat kalastaa joesta - eivät syödäkseen, vaan huvikseen. Joenrannalla käyskentelee myös hullu mies, Abulu, joka langettaa pojille kirouksen. Näin pojat uskovat, ja vaikka kirousta pyritään kirkossa pastorin ja seurakunnan yhteisvoimin saamaan pois, tuntuu, että kirous jää poikien ylle. 

Kirjan kantava teema on sukulaisuuden vahvuus ja veljeyden side, jota ei voi katkaista. Acheben Kaikki hajoaa -teoksessa kaikki hajoaa juuri sen takia, että siteet ovat katkenneet. Ehkä juuri siksi Obioman veljekset pitävät verisin käsin kiinni siteistä. Kirjassa eletään afrikkalaisessa mielenmaisemassa, jossa sekä uskonnollisuus ja kirkko että taikausko ovat rinnakkain, eivätkä mitenkään ristiriidassa keskenään: kirkossa pyritään vaikuttamaan Abulun kiroukseen, jonka voi nähdä taikauskona (hullu mies tietää jotain toisilta salattua). Perheen isä uskoo, että koulutus ja pääsy tässä tapauksessa kanadalaiseen koulutukseen toisi pojille hyvän tulevaisuuden. Hänellä on valmiit suunnitelmat ja ammatit valittuna pojilleen, mutta hän ei jää valvomaan, miten pojat toteuttavat hänen luomiaan urapolkuja. Kaikki tuntuu hajoavan tässäkin teoksessa. 

Luin kirjaa pienissä pätkissä, enkä osannut ennalta varautua kaikkeen siihen, mitä kirjassa tuli vastaan. Tuntui, että aina kun aloitin kirjan lukemisen, siinä tapahtui asioita, joita en millään toivonut tapahtuvaksi. Tämä jatkui oikeastaan kirjan viimeisille sivuille asti. 

Teoksen lopussa kirjailija antaa jälkisanoissa yhden mahdollisen tulkinnan tarinalle, mikä oli vamasti paikallaan, sillä aivan hirveän hyvin Nigerian historia ei ole ainakaan minun hallussa. 

Pidin kirjasta, koska se oli armoton, eikä millään tavalla yrittänytkään olla lukijalle mieleen. Ainakin itse olisin kääntänyt tapahtumat toiseen suuntaan, monessakin eri vaiheessa. Kirja oli upeasti kirjoitettu, ja piti otteessaan - iso kiitos Atenalle tämän Booker-palkintoehdokkaan käännöksestä. Oli ilo lukea. 

Kirjan lukivat jo myös Omppu ja Elegia



Chigozie Obioma: Kalamiehet
2016, Atena
The Fishermen 2015
suomentanut Heli Naski
333 sivua

Liitän kirjan Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan 27. Afrikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja

8 kommenttia:

  1. Olen huomannut tämän kirjan blogeissa, mutta tunnen sen kovin vieraaksi. Kirjasyksy on kovin täyteläinen, on mistä valita. Toinen toistaan ihanampia kirjoja. Ja valintaa on tehtävä. Nigeria on minulle vieras.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tutustua Nigeriaan, mahdollisuuksia on monia näissä nykykirjoissa =D , mutta sekin on totta, että hieman pitäisi karsia syksyn kiinnostavist kirjoista.... kaikkea ei vaan ehdi.

      Poista
  2. Odotan hurjasti, että saan tämän jossain vaiheessa käsiini. Kiinnostaa paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno kirja, toivottavasti tulee pian käsiin!

      Poista
  3. Kalamiehiä lukiessa taustalla leijui tosiaan koko ajan sellainen "pahanilman odotus", tiesi että kun kompastuu kiveen ja nousee, edessä on uusi kivi. Upea kirja kyllä sekä kieleltään, tunnelmaltaan että tarinaltaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta joka sana! Välillä toivoin, että suuntaa muuttuisi...

      Poista