MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

maanantai 10. syyskuuta 2012

Mikä kirja jäi kesken ja miksi?

Joskus kirja jää kesken, siitä ei syystä tai toisesta pidä. Joskus pitämättömyyttä ei voi oikein selittää, vaan fiilis on vähän sama kuin jonkun ihmisen kanssa. Siis kun se ihminen on varmasti tosi kiva tyyppi, ja moni tykkää olla tyypin kanssa, mutta itse mieluummin sulkisi sellaisen ihmisen suun, ei vastaisi puhelimeen ja no, jättäisi vain elämästään ulkopuolelle. 

Monesti käy niin, että kivojen kansien ja ihan mukavan kirjanalun jälkeen suljen kirjan kannet kiinni ja mieluummin jään ihastelemaan ihan vain niitä kansia. En jaksa selitellä sen enempää, että mikä tökki ja miksi en jaksanutkaan elää kirjan tarinan kanssa eteenpäin. 

Mutta kun työpöydälleni alkoi ilmestyä pino sellaisia ihan kivoja, mukavia, mutta ehkä nyt ei kuitenkaan -kirjoja, päätin hyvästellä nuo kirjat jotenkin. Siis, ihan varmasti joku pitää näistäkin, vaikka itse en halua elää tällaisten "tyyppien" kanssa yhtään pidempään. Ovathan näidenkin kirjoittajat ansainneet huomionsa, ja yritän johdatella kirjat sellaisen lukijan luo, joka tykkää niistä. 



Steve Martinin Tavaratalon tyttö (2003, Otava, Shopgirl, suomentanut Sanna Manninen) vaikutti sekä etu- että takakantensa perusteella oikein kivalta ja viihdyttävältä kirjalta: "Martin kertoo kirpeän melankolisesti kaupunkilaisten yksinäisyydestä ja rakkaudenkaipuusta" - kertoo takakansi. Uusi suhde alkaa, kun tavaratalon myyjä huomaa kotioveltaan hansikkaat, joiden mukana seuraa illalliskutsu.

Siis, ihan kivan kuuloinen, ja mikä sopisikaan paremmin syksyyn kuin kirpeän melankolisesti kerrottu tarina... Mutta todellisuudessa tavaratalon tyttöä kuvataan tissien ja sen kautta, miten seksikkäältä tämä näyttää nojatessaan tavaratalon tiskiin kaupitellessaan hansikkaita, joita kukaan ei osta. Ja sitten seuraa fantasioita eri asennoissa ja eri asentoja itse toiminnassa. Ja niin, siinä välissä joitain satunnaisia tapaamisia eri paikoissa. Itse asiassa en edes päässyt itse suhteeseen, joka luvataan takakannessa alkavaksi... 

Siis kenelle kirja? Sellaiselle, jolla on miehinen näkökulma ihmissuhteisiin.

***

Minne pikkutyttöni katosi? Kuinka varjella tyttöjen lapsuutta (2012, Minerva, alkuperäinen teos Tanith Carey: Where Has My Little Girl Gone? suomentanut Outi Vartiainen) vasta vaikuttikin kivalta ja kiinnostavalta. Ensimmäinen selaisu kirjaan tosin hieman pelästytti: liian lyhyitä lukuja, liikaa otsikoita, ehkä vähän liian amerikkalainen ote... No, alussa oli kuitenkin kiinnostava kannanotto lasten kauneuskisoihin. Mutta sitten taas, liikaa esimerkkejä mediasta: Suri Cruisen korkokengät... X-factoryä otsikoissa.... Ja sitten se viimeinen niitti: listaus ja suoria ohjeita siihen, miten kasvattaa tyttärestään ei-missipissis. Siis itsestäänselvyyksiä, joita normaali vanhempi tekee ihan itsestään, esim. kehuu lapsensa piirustusta, vaikka siinä olisi minkälainen tikku-ukko. Sellaisia elämänohjeita, joita jotenkin on aina pitänyt itsestäänselvyyksinä. 

No siis, kenelle? Sellaiselle, jolle itsestäänselvyydet eivät ole selviä itsestään.  


Viimeisimmän, eli Raimo Pesosen Automies -kirjan (2012, Siltala) suljen kiinni hieman väkivalloin. Ihan oikeasti, halusin tykätä tästä. Halusin sanoa, että minusta oli kiinnostavaa ja mukavaa tutustua miehiseen maailmaan, huoltsikoiden kahvinjuojiin, tupakkapiireihin ja ratinpyörittäjiin. Mutta ehkä sitten kuitenkin olen vain aivan liian erilainen kohdeyleisö. Kun en ymmärrä, että mitä veekasi tarkoittaa, vaikka se jo käynistetään, olen kyllä vähän tippunut dialogeista. Ehkä myös se Seinäjoki oli väärä suunta minulle, eikä pesäpallokaan saanut minua ihastumaan tarinaan. Ja sitten oli vielä ylä-aste kirjoittetuna siihen tyyliin, josta olen satamiljoonaa kertaa sanonut, että ei noin. 

Siis, olihan tässä teoksessa ne hetkensä, mutta kun ei tajua autoilujuttuja, niin ei tajua. Hienoa tekstiä ja kieltä ja asioita tässä kuitenkin oli: 

Kysyin kerran Klasulta miksi liikennesäännöt ovat joillekin ylivoimaisia. Se raapi päätään ja sanoi että autolla liikkumisessa korostetaan yksilöllisyyttä eikä yhteispeliä. Automainoksissa tiet ja kadut ovat aina tyhjiä, ei siellä nökötetä ruuhkissa. Se sama yksilöllisyyden mielikuva viettää hekumanhetkiään ihmisen päässä kun se pääsee irti ratin taakse, ei muita tarvitse ottaa huomioon silloin kun se kaasuttaa oman unelmansa sisään

Kenelle? Sellaiselle, joka tykkää hienosta kielestä ja autoasioista, isille isänpäivänä ;D 


****

Ja lopuksi vielä se suurin syy, miksi joku kirja jää kesken tai että joku "tyyppi" on "ihan kiva", mutta ei muuta. No tietenkin se, että oikeastaan lukee sellaista huippukirjaa, jota ei halua lukea loppuun, ainoastaan pieninä paloina, ettei se loppuisi niin äkkiä. 

Tai sen "ihan kivan" tyypin edellä on tavannut sellaisen "ihan oikean". 

13 kommenttia:

  1. Minullakin on jäänyt Tavaratalon tyttö kesken! Stoppi tuli melko alkuvaiheessa kun tajusin, että kirjailijahan on se koomikko joka ärsyttää minua hyvin suuresti. Ei siinä pystynyt enää sen jälkeen keskittymään tarinaan laisinkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, sekin vielä...

      Kyllä oli luotaantyöntävä naisenkuvaus tässä kirjassa...

      Poista
  2. Minä pysyttelen melko pitkälti omalla mukavuusaluellaani lukijana, ettei minulta jää juuri koskaan mikään kirja kesken. Viimeisen parin vuoden aikana olen jättänyt yhden kirjan kesken, ja hih, niin monien ylistämän Stieg Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia. Luin sitä ehkä kolmekymmentä sivua ja ja that´s it, enempää ei napannut. Leffat olen nähnyt, ja no joo, ihan jees, mutta en minä niitäkään hirveästi fanittanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä en ole tutustunut Larssoniin tuonkaan vertaa...

      Nythän mulla oli tällainen tutustun vähän erilaiseen kirjallisuuteen -teema. Ei aivan toimi tosiaankaan.

      Taidan palata tuttuihin, kun ei jaksa enää kovin montaa outoa kirjaa kantaa kotiin ja pois.

      Poista
  3. Minä sinnittelin Tavaratalon tytön loppuun asti, mutta oli se kyllä huono!
    Tylsä ja mieleenpainumaton.

    Automiestä aion kokeilla jossain vaiheessa, minusta se kuulostaa symppikseltä :)

    Missipissiksiä mun ei kai tarvi pelätä kasvattavani, kun lapset ovat (ainakin nämä jo syntyneet) pokia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiva etten nyt missaa mitään, kun lopetin =)

      No niin mustakin se ajatuksen tasolla oli symppis, ja muutenkin halusin olla avoin, muttaa...


      No joo, mieluummin pissiksiä kuin tuollaisen kirjan kasvattamia ;D Mut joo, ehkä pojat säilyy kuitenkin, eikä niistä tuu missipissiksiä..

      Poista
  4. Lohdullista, että muillakin on näitä tuntemuksia! Olisin varmasti jättänyt nämä kirjat myös kesken, jos olisin ne aloittanut. Nyt ei tarvitse, kiitos!
    Miehinenkään käsitys ihmissuhteista ei toivottavasti ole ainakaan aina ihan niin pinnallisen lihallinen, kuin tuossa ekassa. Varmaa on myös, että jos kirjassa tosiaan lukee ylä-aste, sen kannet sulkeutuvat, lopullisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, myönnän, vähän tulin stereotyyppiseksi omissakin lausunnoissa, kun tuota kirjaa luin...

      Heh, ylä-astetta on vaikea ymmärtää. Kuulen koko ajan mielessäni, miten narisen, että oppikaa ees tää, voitte tarkistaa aamulla, mitä seinässä lukee... (en kyllä muista, vieläkö kouluissa lukee tuo antiikkinen koulun nimi).

      Poista
  5. Ihana postaus: "ajattelin hyvästellä nämä kirjat jotenkin"...

    Voi apua tuota Tavaratalon tyttöä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyynel vieritelty. Nyt voin jatkaa parempiin kirjoihin.

      Joo, olihan tuossa Tavaratalon tytössä muutakin. Siinä kerrottiin monta sivua, miten ei tapahdu mitään. Ihan kiinnostavaa kyllä paikoin...

      Poista
  6. Tuppaan pitämään kirjoista ja ihmisistä laidasta laitaan, mutta nämä kirjat vaikuttavat jo koomisen huonoilta! Olisin voinut helposti haksahtaa johonkin näistä (esim. Tavaratalon tytössä on ihan ok kansi, joka ei tunnu viittaavan seksistiseen sisältöön).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi ei, olinkohan mä kuitenkin liian ankara...

      Ei tuo ihan koko ajan ollut sellaista, mutta kuitenkin naista tarkasteltiin hieman miehen silmin..

      Poista
  7. Ihan mainio postaus. Tekisi mieleni lainata ideaa ja hyvästellä eräskin kirja, josta pitäisi tykätä mutta en silti tykkää.

    Sinulle on jotain pientä blogissani:
    http://nenakirjassa.blogspot.fi/2012/09/kiitos.html

    VastaaPoista