Mila Teräs tuli uudestaan vastaan Jäljet (2017, Karisto) -teoksen myötä. Teos kertoo taiteilijasta Helene Schjerfbeckistä (1862-1946), jonka näyttelyn olen jossain vaiheessa käynyt katsomassa ja josta muistan erityisesti hänen omakuvansa. Nuo maalaukset, joiden ääriviivat tuntuvat katoavan, mitä myöhäisempiä maalaukset ovat. Itse taiteilijasta ja hänen elämästään ei ole syntynyt oikein mitään sen erityisempää kuvaa.
Mila Teräs tuo esiin Schjerfbeckin elämän maalausten takaa: hän kirjoittaa teokseensa erään tarinan, joka voisi olla totta, mutta ei ole välttämättä realistinen valokuva, niin kuin Teräs kirjoittaa kirjan loppusanoissa. Tarina luo Helene Schjerfbeckin elämän aina lapsuudesta vanhuuteen. Taiteellinen herääminen ja unelmointi elämästä, jonka täyttää taide, alkaa - ja vaikka ajat ovat kovia, suuntaa Schjerfbeck taidekouluun, minkä jälkeen alkaa unelmointi Pariisista, taiteen keskuksesta. Perhetuttavien ohjaamana ja tukemana Schjerfbeck pääsee alku-un urallaan - ja Pariisiin.
Taiteilijan elämä ei ole helppoa, varsinkaan naistaiteilijan. Schjerfbeck ei ole sellainen taiteilija, minkä Suomi tarvitsisi. Näiden ongelmien parissa painiessaan Schjerfbeck voi aina luottaa ystäviinsä, Teos onkin kuvaus naistaiteilijoiden ystävyydestä (Yle kirjoitti muutama vuosi sitten ystävistä täällä). Kaiken lisäksi teos on tarina rakkauksista ja pettymyksistä.
Kaiken kaikkiaan, taiteilija Helene Schjerfbeck tuli teoksen myötä läheisemmäksi kuin pelkkien taideteostensa perusteella. Pidin kirjasta, jota oli vaikea jättää pöydälle lepäämään kesken lukemisen.
Taiteilijan elämä ei ole helppoa, varsinkaan naistaiteilijan. Schjerfbeck ei ole sellainen taiteilija, minkä Suomi tarvitsisi. Näiden ongelmien parissa painiessaan Schjerfbeck voi aina luottaa ystäviinsä, Teos onkin kuvaus naistaiteilijoiden ystävyydestä (Yle kirjoitti muutama vuosi sitten ystävistä täällä). Kaiken lisäksi teos on tarina rakkauksista ja pettymyksistä.
Kaiken kaikkiaan, taiteilija Helene Schjerfbeck tuli teoksen myötä läheisemmäksi kuin pelkkien taideteostensa perusteella. Pidin kirjasta, jota oli vaikea jättää pöydälle lepäämään kesken lukemisen.
Mila Teräs: Jäljet - Romaani Helene Schjerfbeckistä
2017, Karisto
285 sivua
Helmet-haasteessa kirja menee kohtaan 36. Elämäkerta tai muistelmateos
Olen kuullut kirjasta, mutta en tiennyut, että se kertoo Helene Schjerfbeckistä. Lukulistalle, ilman muuta.
VastaaPoistaEhdottomasti lukemisen arvoinen!
PoistaRakel Liehun romaani Helene (2003) kertoo myös Schjerfbeckin tarinaa -- luin sen kauan sitten ja pidin aika lailla. Tämä Jäljet on myös pakko lukea, kun tietäisi vain missä välissä :)
VastaaPoistaSchjerfbeck on varmasti kiinnostanut monia tutkimaan ja kirjoittamaan hänestä. Mullekin ollut aiemmin tuttu vain maalaustensa perusteella.
PoistaTodella hieno ja puhutteleva teos. Olen aina pitänyt taiteilijan töistä ja hänhän oli yksi aikansa parhaimpia modernin taiteen maalareita. Hieno teos.
VastaaPoistaKyllä, sekä taitelija että kirja ovat mieleenpainuvia.
Poista