Sara Saarelan edellinen teos Nimeä minut uudelleen tuli luetuksi puolivahingossa, mutta viehätti minua niin paljon, että tartuin kiinnostuneena myös Saarelan uusimpaan Kanssasi en tarvinnut sanoja (2016, Kharis) -teokseen.
Kirja on edellisen tapaan nuortenkirja, jossa päähenkilö on nuori tyttö, Mimmi. Hänen siskonsa on kuollut, eikä Mimmi kestä enää elämäänsä. Mimmin elämä ei ole ollut helppoa, ja siskonsa kanssa hän on asunut sijaisperheessä. Sijaisperheessä Mimmi ei pysty käsittelemään siskon kuolemasta johtuvia tunteita ja kriisiään. Hän lähtee etsimään lohtua ja paikkaa, jossa joku jaksaisi kuunnella häntä.
En ymmärrä kaikkea, en ymmärrä elämää ilman sinua enkä sitä, miksi sinun piti lähteä. Ei sitä voi ymmärtää, en usko, en koskaan. Tiedän, että et sinäkään tiennyt ja ymmärtänyt kaikkea, oli asioita, joita et osannut ratkaista. Sinäkin olit ihminen, olit enemmän minun kaltaiseni kuin ymmärsin. En tiedä miksi, mutta lopulta juuri se saa minut rakastamaan sinua enemmän.
Kuten aiemmassa Saarelan teoksessa, niin tässäkin on uskonnollisuutta mukana. Lohdun kaipuun lisäksi Mimmin mieltä vaivaa kysymys: mihin Pihla-sisko on mennyt kuolemansa jälkeen?
Kirja on kaunis, ja suunnattu nuorelle lukijalle, kirjasta löytyy lohtua ystävän menettäneelle. Lisää kirjasta Kirjasähkökäyrä-blogissa ja kirjasta tehty video täällä.
Sara Saarela: Kanssasi en tarvinnut sanoja
2016, Kharis
125 sivua
Sara Saarelan edellinen kirja oli todella rankkaa luettavaa. Saarela syventyy kirjoissaan pintaa syvemmälle. Nuoriin, joiden ongelmat ovat suurempia kuin elämä.
VastaaPoistaKyllä, näissä on rankkoja asioita - olisin varmasti tykännyt nuorena.
Poista