MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

maanantai 16. tammikuuta 2017

Viimeiset villitykset - Hendrik Groenin (83 1/4 v.) salainen päiväkirja

Elämäni aikana maapallon asukasluku on noussut kahdesta miljardista seitsemään miljardiin. Yli kolmikertaistunut yhden ihmiselämän aikana. Ehkä se onkin vaikutukseltaan suurin muutos, joka maapallolla on tapahtunut. Merkittävämpi kuin teollinen tai digitaalinen vallankumous. 

Viimeiset villitykset
 


Viimeiset villitykset - Hendrik Groenin (83 1/4 v.) salainen päiväkirja -teos tuli hieman yllättäen luettavakseni. Sain kirjan ennakkokappaleena ja yllätykseksi itsellenikin otin kirjan luettavakseni. En ole ollut kiinnostunut Minna Lindgrenin ehtoolehtolaisista enkä myöskään Kakkua kiitos! -tyylisistä teoksista. En siis osaa myöskään verrata tätä teosta edellä mainittuihin muuten kuin että tässä teoksessa päähenkilöt ovat samanikäisiä, noin ysikymppisiä. 

Hendrik Groen asuu palvelutalossa ja kokee muiden vanhusten kanssa arkisia asioita, mutta arkea rikkoakseen vanhusten joukko päättää keksiä jotain muutakin tekemistä. He perustavat ryhmän, jossa jokainen keksii pari kohdetta, jossa vierailla ennen kuin on liian myöhäistä. 

Arkipäivisin Henrdik ja muut vanhukset nukkuvat, syövät, ulkoilevat (vähän) ja tapaavat sukulaisiaan, jos nämä jaksavat käydä vierailulla (Henrdrikillä ei käy ketään) sekä seuraavat uutisista kuninkaallisten elämää ja asioita, jotka koskevat vanhuksia. 

Elämä tuntuu olevan hollantilaisten keskuudessa kovin samanlaista kuin Suomessa: ihmisiltä ei liikene kykyä small talkiin, kaikesta valitetaan ja aina sataa vettä - eikä kukaan kunnioita vanhuksia. 

Hendrikin haave on saada senioriskootteri ja vihdoin hän päättää ostaa itselleen menopelin, joka vie hänet maailmoihin, joihin hän ei ole päässyt lyhyillä kävelyillään. Kun kirjassa asutaan Amsterdamissa, varoitellaan vanhusta tippumasta kanaviin - sellaista kuulemma tapahtuu! 

Hautajaiset ovat yleisiä tapahtumia, koska Hendrikin ympärillä ollaan kuitenkin yhdeksänkymppisiä. Kuolemasta onkin siis paljon mietintää, kuitenkin niin, että elämää on näetty jo paljon, ja ollaan jo valmiita luopumaan elämästä. Se, että joutuu olemaan vihanneksena vielä pakolla elossa, ei ole kovin kivaa eikä toivottavaa. 

Kirjassa on siis yksi vuosi Hendrik Groenin elämästä päiväkirjamuodossa. Itse kirjan kirjoittaja lymyää salanimen takana. Kustantajan Gummeruksen sivuilla kirjailijasta kerrotaan näin: kirjailija ei asu itse vanhainkodissa mutta kirjoittaa omasta kokemuksesta. ”Mikään ei ole valetta, mutta kaikki ei ole totta”,


Viimeiset villitykset - Hendrik Groenin (83 1/4 v.) salainen päiväkirja
2017, Gummerus
Pogingen iets van het leven te maken. Het geheime dagboek van Hendrik Groen, 83 1/4 jaar
suomentanut Sanna van Leeuwen 
380 sivua

Kirja pääsee Helmet-haasteeseen kohtaan 39. Ikääntymisestä kertova kirja

1 kommentti:

  1. Sain eilen juuri itsekin luettua. Hauska kirja kipeästä aiheesta.
    Tiia

    VastaaPoista