MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Gianrico Carofiglio: Todennäköinen syyllinen

Italialaisen Gianrico Carofiglion Todennäköinen syyllinen (2011, Moreeni - alkuperäinen teos Testimone inconsapevole 2002, suom. Lena Talvio) tarttui taas mukaani siltä kirjaston ekalta pysäkiltäni. Kirjailija on kyllä täysin tuntematon minulle, mutta kirja kiinnosti takakantensa ansiosta.

Teoksessa eletään eteläitalialaisessa pikkukaupungissa, jossa on tapahtunut 9-vuotiaan pojan murha ja laukkukauppias, senegalilainen Abdou Thiam, on epäilty numero ykkönen.
Thiamin naisystävä päätyy pyytämään apua asianajaja
Guido Guerrierilta, joka on myös omasta mielestään
aika hyvä työssään.

Teos on ensimmäinen sarjassa, joka kertoo puolustusasianajaja Guido Guerrierin oikeusistunnoista.
Italiassa teos on ilmestynyt jo vuonna 2002.
Koska teos on sarjan ensimmäinen, siinä kerrotaan paljon päähenkilön yksityiselämästä,
joka on aika kaoottinen, koska hänen vaimonsa jättää Guidon heti kirjan alkusivuilla.
Guido kärsii ja kulkee usvassa, lähes ajaa toimistonsa loppuun,
mutta piristyy hoitamaan työtä ja innostuu Abdoun tapauksesta.



Teoksessa seurataan siis Guidon yksityiselämää ja sen lisäksi Guidon työtä oikeussalissa.
Rikostutkinta samoin kuin yksityiselämä tuo esiin italialaisen maailman:
poliisit ja tuomarit on lahjottu ja aviopuolisoja petetään siellä sun täällä.
Vaikka maailma ei kovin ruusuinen olekaan, niin se on kuitenkin kiinnostavin osa kirjasta. 
Loppuosassa seurataan oikeusistuntoa samaan tyyliin kuin niin monessa
tv-sarjassa. 
Juonenkulku siis ei pääse yllättämään:
Guido keksii, miten saa todistajat näyttämään epäluotettavilta ja hermostumaan. 
Teemana teoksessa on ohimennen maahanmuuttajat: 
senegalilainen Abdou hukkuu taustaansa. 
Kaikki afrikkalaiset kun ovat niitä samoja. 
Tämä taustaan sekoittuminen on myös tavallaan hänen onnensa. 

****
Arvio: + + + 

Valitettavasti ei ollut kovin kummoinen lukukokemus lopultakaan. 
Italialaisuudet kiinnostivat ja ns. vihapuheet, 
mutta oikeussalipuheet väsyttivät 
ja Guidon loppupuheenvuoron aikana nukahdin. 
Riippuen aiheesta voisin kuitenkin kahlata myös seuraavan sarjan teoksen. 
Ehkä siinä olisi enemmän myös Italiaa. 

Tälläkin teoksella osallistun Eurooppa-haasteeseen, 
mutta seuraavaksi taidan lähteä Istanbuliin.  

2 kommenttia:

  1. Sinne Istanbuliin olen minäkin pian kirjallisella matkallani menossa ;)

    VastaaPoista