Victoria Hislop: Elämänlanka

Victoria Hislopin Elämänlanka (2014, Bazar) oli lukulistallani kevään uutuuskirjoista, koska Hislopin Saari oli sen verran kiinnostava romaani, että halusin tutustua myös hänen uudempaan kirjaansa. Samoin kuin Saari, Elämänlanka kertoo eurooppalaista historiaa itselleni vieraammasta näkökulmasta, eli eteläeurooppalaisten ihmisten elämästä. Kirjassa kuljetaan ensimmäisen maailmansodan ajoista alkaen nykypäivään asti, joten tarinaan mahtuu monenlaista. Erityisen kiinnostavaa teosta oli lukea osin samaan aikaan kuin luin Tommi Kinnusen Neljäntienristeystä. Molemmissa kirjoissa kuljetaan muutamien päähenkilön matkassa samaa vuosisataa läpi, samat sodat käydään sekä pohjoisessa että etelässä, mutta sotien vaikutus on kovin erilainen - kuitenkin molemmissa merkittävä kirjan henkilöhahmojen kannalta. 

Elämänlanka-kirjassa tapahtumapaikkana on Thessaloniki, joka on vuosisadan alussa erittäin heterogeeninen kaupunki: muslimit, kristityt ja juutalaiset elävät samassa kaupungissa saman kadun varrella sovussa ja naapureiden kanssa ollaan tekemisissä uskonnosta ja muusta taustasta riippumatta. Toisen maailmansodan jälkeen tilanne muuttuu ja sotien ja väkivaltaisuuksien jälkeen 1920-luvulla suoritetaan kansojen vaihtoa: kristityt muuttavat Turkista Kreikkaan ja muslimit Kreikasta Turkkiin. Ihmisten kodit vaihtuvat, ja Hislop kuvaa kirjassa erästä Irininkatua, jossa elää rikas tekstiilikauppias ja hänen perheensä. Olga Komninos, kotirouva, hyvästelee ensin muslimiperheen ja sen jälkeen toivottaa tervetulleeksi perheen, joka on paennut Turkista: Eugene kaksoistyttöineen ja matkalla äitinsä kadottaneen Katerinan kanssa asettuu taloon. Kirjassa seurataan Katerinan elämää ja toisaalta Komninosien pojan, Dimitrin elämää. Näiden elämät tietenkin kohtaavat tarinan kulkiessa eteenpäin.

Kirjassa on todella paljon tapahtumia, koska kirjaan mahtuu myös toinen maailmansota, mikä tuo Kreikkaan saksalaisvalloittajat ja saksalaisten lähdettyä kommunistien ja monarkien kannattajien sodan. En siis mitenkään tässä voi referoida kirjaa, enkä kaikkia sen henkilöitä. Historialliset tapahtumat liittyvät kahden perheen arkielämään: pakomatka ja asettautuminen Thessalonikiin ja toisaalta Komninosien isän ja pojan välisisissä ristiriidoissa näkyy toisen maailmansodan jälkeiset erilaiset näkemykset maan poliittisesta suunnasta. Hislop kirjoittaa viihteen ja lukuromaanin muotoon historiaa, joten kirjan yksi tarinalinja on myös epätoivoinen rakkaus Katerinan ja Dimitrin välillä. 

Hislop on saanut historian liittymään ihmisten arkeen, tosin välillä kirjassa on lyhyitä jaksoja, joissa selostetaan historian tapahtumia. Toisaalta selostukset sopivat kirjan tyyliin, osaltaan, koska se lukuromaanina varmaan on haluttu pitää "helppona" kirjana ja osaltaan myös siksi, että Kreikan historia ei ole ainakaan itselleni niin tuttua. En tiedä, miten hassua olisi sitten lukea kotimaista romaania, jossa kerrottaisiin, miten toisen maailmansodan jälkeen Suomesta osa liitettiin Venäjään ja tämän seurauksena Suomen rajojen sisälle muutti evakkoina ihmisiä. Ehkä selostukset on liitetty kansainväliseen versioon, hieman päälleliimatuilta jotkut kohdat tuntuvat. 

Viime vuosien katastrofaalisten sotien, vihanpidon ja väkivallan jälkeen poliitikot pitivät sitä ainoana vaihtoehtona. Muslimien ei enää ollut turvallista elää Kreikassa, eikä kreikkalaisten ja muslimien yhteiselo enää toiminut Turkissa. Koska Turkin pinta-ala oli valtava ja väestömäärä suuri, vaihdolla ei olisi siellä kovin suurta merkitystä, mutta Kreikalle mullistus olisi suunnaton. Pienen köyhän kansan väkiluku nousisi muutamassa kuukaudessa neljästä ja puolesta miljoonasta kuuteen miljoonaan. Ja koska suurimmalla osalla tulijoista ei olisi maahan muuttaessaan mitään muuta omaisuutta kuin yllään olevat vaatteet, 25 prosentin yhtäkkinen väestönkasvu olisi valtava haaste. 

Tällaisia selostavia kohtia lukuunottamatta pidin kirjasta todella paljon. Minusta oli mielenkiintoista lukea eteläisen Euroopan historiaa lukuromaanin muodossa, kun välillä tuntuu, että tämä pohjoisen historia pursuaa korvista ulos. Hislop osaa kirjoittaa henkilöistä ja seuduista elävän kuvailevasti ja kirjaa lukiessa tuntui kuin itse olisin kävellyt kirjan henkilöhahmojen vieressä aina Thessalonikin suurpalosta alkaen. Suosittelen kirjaa sellaiselle lukijalle, joka haluaa elää historianvaiheita jossain Suomea kaukaisemmassa maassa!

Kirjalla osallistun kahteen haasteeseen: Kirjallisuutta futis-maista ja Ihminen sodassa -haasteisiin. 

Victoria Hislop Elämänlanka

2014, Bazar

The Thread (2011)

suomentanut Susanna Tuomi

442 sivua