Sarah Lark: Valkoisen pilven maa

Sarah Larkin Valkoisen pilven maa (2015, Bazar) oli listalla, kun heinäkuussa kirjoitin ylös syksyn kiinnostavia kirjoja. Minua kiinnosti kirja erityisesti sen takia, että harvoin saa käsiinsä Uuteen-Seelantiin sijoittuvan kirjan suomennettuna. Sarah Lark kirjoittaa saksaksi, asuu nykyisin Espanjassa ja sijoittaa kirjansa Uuteen-Seelantiin - mielenkiintoinen sekoitus maailmaa! 

Olen tullut lukeneeksi sattumoisin kolme kirjaa peräkkäin, joissa matkustetaan toisella puolella maapalloa: Tua Harnon Oranssi maa vei minut Australian aavikolle, Henning Mankellin Likainen enkeli siirtomaa-aikaan Mosambikiin, ja itse asiassa teoksen päähenkilö oli matkalla Australiaan. Joskus käy näin, että luetut kirjat liittyvät ja linkittyvät toisiinsa. Larkin teoksen tapahtumat alkavat vuodesta 1852 Lontoosta eli aikaan, jolloin maa oli Iso-Britannian siirtomaa ja jossa alkuperäisasukkaat maorit alistettiin huonojen maakauppojen takia siirtomaaisäntien palvelijoiksi. Laivalla lähdetään etsimään uutta (rikkaampaa) elämää kaukaisesta maasta. 

Dublin-nimisellä laivalla lähtevät matkaan köyhä kotiopettajatar Helen Davenport, joka lähtee vaimoksi huonosti tuntemalleen miehelle vain yhden kirjeen tuttavuuden perusteella. Samassa laivassa on matkalla Gwyneira Silkham, joka niin ikään on menossa miehelään uuteen maahan. Gwynin isä häviää uhkapelissä lammaskarjaansa ja vielä tyttärensä. Pitkällä matkalla naiset ystävystyvät ja myös uudessa maassa he pitävät yhteyttä toisiinsa niin paljon kuin se on mahdollista pitkien välimatkojen ja hitaiden kulkuneuvojen takia. 

Avioliitot ovat molemmille naisille pettymyksiä, mutta naiset rakentavat elämäänsä uudessa maassa, sillä periksikään he eivät aio antaa. Oikeastaan eihän heillä ole mahdollisuuttakaan periksiantamiseen. Teoksessa edetään juonellisesti ja kronologisesti eteenpäin: aina tapahtuu jotain pientä, joka rakentaa naisten elämää eteenpäin. Murehtimaan ei juurikaan ehdi, elämä vie. Puolivälissä kirjaa tarinaan tulevat mukaan Gwynin ja Helenin lapset ja kirjassa aletaan seurata myös kasvavien lasten elämää, ja nopeasti päästäänkin nuoruuteen saakka. 

Kirjaa suosittelen sellaiselle lukijalle, jota kiinnostaa historiallinen romaani, siirtomaa-aika ja juonellinen romaani. Itseäni alkoi kiinnostaa erityisesti kirjan loppuosassa esiinnousevat maorit, jotka alkoivat penätä oikeuksiaan. Ilmapiiri alkoi muuttua samoin kuin Mankellin Likaisen enkelin sivuilla: siirtomaaisäntien valtaa alettiin kyseenalaistaa ja horjuttaa. Valkoisen pilven maa on 892-sivuinen järkäle, joka on kuitenkin nopealukuinen. Vaikka kirja on pitkä, on se vasta trilogian ensimmäinen osa. Odotettavista seuraavissa osissa saadaan lukea lisää alkuperäisväestön ja siirtomaaväen väleistä. Luulenpa, että tämä kirja olisi kiva joululomalukeminen, sillä samalla kun kirja on nopealukuinen, on se kuitenkin sen verran pitkä, että lukemisen iloa riittää moneksi päiväksi. 

Pidin kirjasta, ja siinä kiehtoi erityisesti teoksen kaukainen miljöö. 

Muita kirjan lukeneita: Kirjavinkit ja Ullan kirjat. 

Sarah Lark: Valkoisen pilven maa

2015, Bazar 

Im Land der Weissen Wolke 2007

suomentanut Sanna van Leeuwen 

892 sivua