Kristiina Bruun: Kaikki mikä on sinun

Kristiina Bruunin Kaikki mikä on sinun (2015, Schildts & Söderströms) oli taas sellainen kirja syksyn uutuuskirjaluetteosta, jota en missään nimessä halunnut jättää lukematta. Luinkin kirjan heti, kun sain sen käsiini. Tässä kirjassa on väriä jo kannessa, ja niin on sisälläkin: suomalainen Anna kohtaa äänekkään ja värikkään Bangladeshin. 

Anna lähtee opiskelemaan Amerikan Texasiin, hän haluaa uran ja amerikkalaisen aviomiehen. Anna opiskelee ja saa jalansijan työelämään, hän tapailee bangladeshiläistä miestä. Jokin ei siis mene aivan nappiin, koska se amerikkalainen mies jää nappaamatta. Anna huomaakin, että on matkalla Bangladeshiin mennäkseen naimisiin miehen kanssa, ja hän jättää myös työnsä, jonka kautta hänen piti luoda uransa. 

Käsittämätöntä, että minä, suomalainen nainen, seuraan miestä johonkin banaanivaltioon - -. Minun piti mennä länteen ja jäädä sinne. Kuinka järkevää tosiaankin oli tulla miehen perässä tähän kosteudensyleilemään karmeuteen, missä minua tuijotetaan, missä mikään ei toimi, missä kukaan ei ymmärrä minua, eikä haluakaan ymmärtää. Kaikki tahtovat vain rahaa jota he toki tarvitsevat, mutta minä en voi auttaa, en heitä kaikkia -

Annan vanhemmilla on asiaan totuttelemista, niin myös miehen, Taufiqin sukulaiset joutuvat totuttelemaan miniäänsä. Mieluummin he tosiaan olisivat ottaneet paikallisen naisen sukuun. Taufiq uppoutuu työhönsä, isänsä firman pyörittämiseen ja Anna tutustuu sukulaisnaiseen, Taslimaan, johon lukija on saanut tutustua jo hieman aiemmin, sillä rinnakkain Annan elämän kanssa on edennyt Tasliman aviokriisi: hänen miehensä aikoo ottaa toisen vaimon, ja Taslima itsekin on rakastunut. Kun Anna tutustuu Taslimaan, Anna joutuu miettimään, voiko hänelle käydä samoin. 

Tarinassa kulkee myös Tasliman autonkuljettajan, Delwarin, näkökulma. Delwar on rikkaan perheen työntekijä, ja siksi hyvä aviomiesehdokas kaukaisen sukulaisen 15-vuotiaalle tytölle. Delwar ei haluaisi mennä naimisiin, mutta hänen äitinsä painostaa miestä, turvaksi tytölle, joka jää ilman avioliittoa heikkoon asemaan. Delwarin myötä lapsiavioliitto saa kirjassa inhimillisen näkökulman. 

Kirjassa eritaustaiset henkilöt tulevat toistensa elämään. Ehkä hieman jäin ihmettelemään, miten sutjakkaasti ja sulavasti elämä jatkui, vaikka miljöö vaihtui. Annan oli helppo solahtaa omaa uraa luovasta itsenäisestä naisesta elämään, jossa koti oli hänen elämänpiirinsä. Jotenkin jäin odottamaan jatkoa: mitä sitten tapahtuu, kun arki tulee kaiken uuden rinnalle. Toisaalta, eihän kaikkien kirjojen tarvitse olla ongelmakeskeisiä, joten tässä kirjassa oli sellaista pehmeää ja sievää toisenlaisuuteen tutustumista ja ihan hyvä niin. Kirja toimi tarinan alkuna, jatkon voi sitten kuvitella itse. 

Kristiina Bruun: Kaikki mikä on sinun

2015, Schildts & Söderströms

296 sivua