Sofi Oksanen on niitä kirjailijoita, joiden uutuuskirjoja seuraan aina. Olen lukenut usempaankin kertaan hänen teoksiaan, Kun kyyhkyset katosivat on kuitenkin lukematta vielä, ja palaan varmasti lukemaan kirjan jossain vaiheessa. Norman (2015, Like) luin kuitenkin näin heti tuoreeltaan. Sofi Oksasen kirjat ovat jättäneet minut aika usein ensimmäisen lukukerran hieman hämilleni, voin sanoa, että niin teki myös Norma.
Norma on nuori helsinkiläinen nainen, joka on kirjan alussa oman äitinsä hautajaisissa. Äiti on tehnyt itsemurhan hypättyään metron alle aamuruuhkassa. Norman on vaikea uskoa, että äiti tekisi sellaista, ja hän alkaa koota palapelin tavoin äidin elämän viimeiset vaiheet ymmärtääkseen, miksi äiti teki mitä teki.
Äidin elämän viimeiset vaiheet tuntuvat liittyvän hänen työpaikkaansa, kampaamoon, jossa työntekijät pyrkivät vastaamaan naisten toiveisiin saada pitkät ja upeat hiukset. Norman suvussa on kulkenut omituinen piirre, jonka Norma on perinyt: Norman hiukset kasvavat päivässä niin paljon, että hänen täytyy jatkuvasti leikata hiuksiaan. Norma haluaa olla niin kuin muut, mihin hänen nimensäkin ehkä viittaa, ja hänen ominaisuus on salaisuus.
Kirjan juoni pyörii paljolti hiusten ja hiuslisäkkäiden maailmassa. Naisten haaveet vievät kirjassa myös kohdunvuokrauksen maailmaan. Kun toisten haaveisiin pyritään vastaamaan, tulevat toiset hyväksikäytön uhreiksi, sillä välissä toimii myyjä, joka maksimoi voittojaan. Hyväksikäyttö vie maailman eri kolkkiin, sillä hyväksikäytetyt asuvat kolmansissa maissa.
Thaimaalaiset käyttävät mieluummin vietnamilaisia naisia, tai myanmarilaisia tai taiwanilaisia. Kyse ei ole vain hinnasta, vaan kulttuurieroista. Thaimaalaiset kunnioittavat enemmän omia naisiaan. Minusta tuntuu, että sama koskee kaikkia muitakin. On helpompi käyttää jotakuta joka ei ole samanlainen kuin itse. Sinun on hyvä muistaa se.
Jotenkin jäin odottamaan, että asioihin syvennyttäisiin enemmän, mutta kirjassa ennemmin lisättiin aiheita kuin syvennyttiin niihin - ja läkähdyin kirjaa lukiessani siihen, että kirjassa oli niin paljon kaikkea. Välillä tuntui, etten nyt oikein osannut keskittyä siihen asiaan, joka kirjassa olisi tärkeintä. Jäinkin miettimään, mitä kirja halusi sanoa. Ylen Aamun kirja -ohjelmassa Oksanen kertoilee kirjasta enemmän.
Sofi Oksanen: Norma
2015, Like
304 sivua
Sofi Oksanen Kirjamessuilla joka päivä, mm. to 14 - 15 Otavan lavalla, pe 17.20 - 18 Ylen lavalla, la 14 - 14.30 HS:n tähtihetkessä ja su 17 - 17.30 Mika Waltari -lavalla.
Oksanenhan on aina kiinnostunut kertomaan naisten sortamisesta, joka tässäkin nousi esille.
VastaaPoistaNorma oli luettava heti. Kirja oli oikein maaginen ja jännittävä.
Et kai leikannut omia hiuksia tuohon kirjan viereen? Hui!
Minua kirjan ainesten runsaus ei haitannut. En taida muutenkaan pitää siitä että kirjassa pyöritään liikaa yhden asian ympärillä... Norma oli minulle ensimmäinen lukemani Oksasen kirja, ja tykkäsin kovasti. :)
VastaaPoista