Mika Keräsen kirjailijanuran huomasin sattumalta, kun tutkin virolaisia kirjailijoita, ja luin Keräsen nuortenkirjan Oranssi polkupyörä. Keränen on kiinnostava persoona kielen suhteen, sillä hän on asunut Suomessa, mutta muuttanut Viroon 19-vuotiaana ja kirjoittanut ainakin kaksi ensimmäistä kirjaansa viroksi. Suhteestaan kieleen Keränen kertoo täällä:
Äidinkieli on minulle niin luonnollinen asia, etten ajattele sitä juurikaan. Vaikka olen syntynyt Suomessa, puhun viroa äidinkielen lailla. Puhun myös stadin slangia ja ”Kitteen” murretta.
Maaliviivalla (2014, WSOY) on kustantamon sivujen mukaan myös nuortenkirja, mutta sen aihe on aivan toisenlainen kuin Keräsen aiemmissa kirjoissa, jotka ovat olleet viisikon-tyylisiä salapoliisikirjoja. Maaliviivalla liittyy, kuten nimestäkin voi päätellä, urheiluun ja kirjan kuvasta voi huomata, että maaliviivalla seisotaan jalkapallohanskat kädessä. Tässäkö siis Jukka Pakkasen, joka on kirjoittanut mm. kirjat Täysmustat futispläägät ja Jalkapallotaivas, futis-aiheisten kirjojen jatkaja?
Kirjaa lukiesseni mietin kovasti sitä, että miten kirja soveltuu nuortenkirjaksi, sillä sen päähenkilö, maalivahti Kalle Salonen, on jo 18-vuotias ja astumassa aikuisten joukkueen ykkösmolariksi. Myöskin aihe, sopupelit, on kovin aikuinen aihe ja sitä on käsitelty melko aikuismaisesta näkökulmasta. Kalle Salosen täytyy pelin aikana päättää, mikä on hänen ratkaisunsa: ottaako hän vastaan hänelle tarjotut rahat vai pelaako hän moraalisesti oikein?
Kirjassa tapahtumana on yksi jalkapallo-ottelu, jonka aikana Kalle käy taistonsa. Tarinassa tosin on paljon takaumia, joiden aikana tulee esiin Kallen henkilöhistoria ja sosiaalinen verkosto. Myös jalkapallomaailmaa käsitellään ja sitä, miten jostakin tulee myös aikuisena huippu ja miksi joku toinen lopettaa pelaamisen. Nuorille suunnattua kirjassa on koulukiusaaminen, itsensä etsiminen ja löytäminen, moraaliset valinnat - sikäli tämä kirja on oikein puhdasoppinen nuortenkirja.
Erityisesti pidin kirjassa siitä, että tämä oli vahvasti futis-kirja. Koska kirjoittaja on kutakuinkin oman ikäiseni, tässä kirjassa liikutaan samoissa jalkapallomuistoissa kuin mistä omanikin koostuvat.
- - Se oli laiha lohtu, sillä Zinédine Zidanen ulosajo ja sen aiheuttanut Marco Materazzin provosointi oli jotain, mitä en kykene koskaan täysin käsittämään. Olo oli kuin olisin todistanut maailmanloppua.
Suosittelen kirjaa niille lukijoille, jotka pitävät jalkapallosta (tai jostain pallopelistä) ja jotka ihmettelevät, että miksi tuomarit ovat niin syvältä.
Mika Keränen: Maaliviivalla
2014, WSOY
208 sivua
Kirjaa lukiesseni mietin kovasti sitä, että miten kirja soveltuu nuortenkirjaksi, sillä sen päähenkilö, maalivahti Kalle Salonen, on jo 18-vuotias ja astumassa aikuisten joukkueen ykkösmolariksi. Myöskin aihe, sopupelit, on kovin aikuinen aihe ja sitä on käsitelty melko aikuismaisesta näkökulmasta. Kalle Salosen täytyy pelin aikana päättää, mikä on hänen ratkaisunsa: ottaako hän vastaan hänelle tarjotut rahat vai pelaako hän moraalisesti oikein?
Kirjassa tapahtumana on yksi jalkapallo-ottelu, jonka aikana Kalle käy taistonsa. Tarinassa tosin on paljon takaumia, joiden aikana tulee esiin Kallen henkilöhistoria ja sosiaalinen verkosto. Myös jalkapallomaailmaa käsitellään ja sitä, miten jostakin tulee myös aikuisena huippu ja miksi joku toinen lopettaa pelaamisen. Nuorille suunnattua kirjassa on koulukiusaaminen, itsensä etsiminen ja löytäminen, moraaliset valinnat - sikäli tämä kirja on oikein puhdasoppinen nuortenkirja.
Erityisesti pidin kirjassa siitä, että tämä oli vahvasti futis-kirja. Koska kirjoittaja on kutakuinkin oman ikäiseni, tässä kirjassa liikutaan samoissa jalkapallomuistoissa kuin mistä omanikin koostuvat.
- - Se oli laiha lohtu, sillä Zinédine Zidanen ulosajo ja sen aiheuttanut Marco Materazzin provosointi oli jotain, mitä en kykene koskaan täysin käsittämään. Olo oli kuin olisin todistanut maailmanloppua.
Suosittelen kirjaa niille lukijoille, jotka pitävät jalkapallosta (tai jostain pallopelistä) ja jotka ihmettelevät, että miksi tuomarit ovat niin syvältä.
Mika Keränen: Maaliviivalla
2014, WSOY
208 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti