Törmäsin aivan hillittömän hauskaan ja hulppeaan sarjakuvakirjaan, tai oikeasti -sarjaan nimeltä Maallemuuttajat, josta luin hetkessä kaksi ensimmäistä teosta: Juurevaa elämää (2008, WSOY, alkuteos 2002) ja Siemenet vakoon (2009, WSOY, alkuteos 2003). Idea kirjoissa on selvä: sarjakuvapiirtäjä Manu ja hänen vaimonsa Mariette muuttavat maaseudulle asumaan ja teoksissa seurataan heidän uutta elämäänsä: miten kaupunkilaiset sopeutuvat uuteen ympäristöön ja miten he kohtaavat uudet ihmiset.
Manu ja Mariette kohtaavat ympäristönsä juuri niin kuin kaupunkilainen sen tekee: luontoa tutkitaan googlen avulla ja kaikkeen tunnetaan pelonsekaista kunnioitusta. Tunnistan niin itseni tässä luontokappaleiden kohtaamisessa, joten minulle tämä oli täsmälukemista: Vaikka olenkin alun perin maalta, luontosuhteeni ei ole kovinkaan kehittynyt. Tunnen sympatiaa jopa tätä kaupunkilaiskissaa kohtaan: ei ole helppoa löytää itsestään luontoeläjää.
Maaseudulla puhutaan eri tavalla, ja sosiaalisesti reipas Manu joutuu tilanteisiin, joissa kielitaito joutuu koetukselle. Myös jotkut asiat, kuten talvi, ovat erilaisia kuin kaupungissa. Vaikka teoksissa ei ole sinällään mitään yllättävää, se on kirjoitettu ja piirretty hillittömän hauskaksi - tai ainakin minun huumorintajuuni Maallemuuttajat iski suoraan. Olenhan itsekin yrittänyt asua melkein kaksi vuotta Pohjois-Espoon metsissä.
Toisessa teoksessa, Siemenet vakoon, Manu aikoo aloittaa paitsi uuden sarjakuvasarjan että puutarhan. Ja tietäähän siinä, miten elämässä käy, kun alkaa treffailla luonnon kanssa: puutarhasta löytyy etanoita ja asunnosta lisko.
Manun ja Marietten lisäksi tarinassa on koko joukko kyläläisiä, jotka hekin ovat persoonia: kyläkauppiaalta ei löydy mitään, entinen kaupunginjohtaja elää erakoituneena puussa metsän keskellä ja naapurinmies tuo melkein 100-prosenttista alkoholia Manulle.
Parasta on, että kirjasarjassa on neljä osaa, joista kaksi on vielä minulla lukematta, sillä nämä teokset ovat oikeaa nauruterapiaa marraskuun pimeisiin iltoihin. Suosittelen lukemaan! Varsinkin, jos maallemuutto on käynyt jossain vaiheessa mielessä.
Manu Larcenet (piirrokset)
Jean-Yves Ferri (teksti)
Juurevaa elämää 2008, WSOY
La retour à la terre / La vraie vie 2002
suomentanut Heikki Kaukoranta
95 sivua
Manu Larcenet (piirrokset)
Jean-Yves Ferri (teksti)
Siemenet vakoon 2009, WSOY
La retour à la terre 2 / Les projects
suomentanut Heikki Kaukoranta
95 sivua
Mahtava vinkki, nämä on ihan pakko lukea. :) Vaikkakaan maallemuutto (tai ainakaan yhtään tämän enempää kuin jo nyt asun) ei kangastele mielessä, niin sarjakuva vaikuttaa hauskalta. :)
VastaaPoistaOlipa hauska! Tuo luontokierros kaupunkilaistuneen katin kanssa on niiin mainio!
VastaaPoista