Jukka Behm: Dr.Mumbai

Myönnän, valitsin tämän kirjan kirjastosta ihan vain ja ainoastaan nimensä perusteella: taas pieni palanen Intiaa kirjoissa houkutteli lukemaan - ja, no aika pieneksi palaseksi se Intia jäikin. Intia oli kirjassa läsnä siten, että Dr. Mumbai eli lastenpsykiatri Dr. Rao oli alkuperältään intialainen - teoksen tematiikassa sillä ei ollut muuta merkitystä kuin että voitiin käsitellä suomalaisten ennakkoluuloja tummempi-ihoisia kohtaan. 

Virallinen Suomi ei selvinnyt ilman vierasta työvoimaa. Virallinen Suomi kaipasi hänen kaltaisiaan korkeasti koulutettuja, suomea puhuvaa, veroja maksavaa maahanmuuttajaa. Epävirallinen Suomi esitti hänestä oluenhuuruisia arvioita. - -  Epävirallinen Suomi muistutti häntä hänen ihonväristään, ihan vain varmuuden vuoksi, jos vaikka Satish ei itse sattuisi olemaan siitä tietoinen. 

Teoksen tapahtumat sijoittuvat yhteen päivään, joten meno on hieman kaoottista, lastenpsykiatri Satish Rao on julkaissut kirjan, jonka sisältö on se, että lasten pitäisi saada uudet vanhemmat mahdollisimman varhain. Siis, tapauksissa, joissa lapset joutuvat sosiaalihuollon tai mielenterveyspalvelujen piiriin. Rao kohtaa työssään lapsiaan, joiden vanhemmat ovat kohdelleet heitä kaltoin tai toisaalta vaativat liikaa heiltä, eivät osaa olla vanhempia. Raon ydinsanoma on, että lapset tarvitsevat syliä ja kosketusta - mikä leimaa Raon pedofiiliksi.

Satish on ajautunut Suomeen naisen, lentoemäntä-Jonnan perässä. Jonna, joka on kahden lapsen yksinhuoltaja, menetti miehensä hare krishna -liikkeelle. Satish, jonka äiti on yllätysvierailulla Suomessa, ei ole vielä kuullut, että Satishilla on avovaimo ja heille tulossa perheenlisäystä. Satish on majoittanut äitinsä kollegansa poikamiesboksiin.

Satishin päivä alkaa tappouhkauksella; työpäivän aikana Satish juoksentelee Jonnan siskon, Green Tean luona, joka on päättänyt viekoitella siskonsa miehen; Jonna alkaa synnyttää ja Satish joutuu kotonaan synnytyslääkäriksi; äiti ahdistelee tekstareilla ja soitoilla ja illalla on vielä edessä suoran tv-ohjelman nauhoitukset. Kaikki tämä yhden päivän aikana - ja välillä Satish vajoaa muistelemaan menneitä ja miettimään sitä, kuka oikein on.

Kirjan kirjoittaja Jukka Behm on koulutukseltaan teologian maisteri ja ehkä juuri siksi teokseen on ympätty tietoa uskonnosta: Jonnan entinen mies lähti hare krishna -liikkeeseen ja liikkeen puhtauskäsityksiä ja muita oppeja tuodaan esille kirjasssa: koko liike näyttäytyy naurettavana, sillä hinduksi ei pääse kääntymällä, hinduksi pitää syntyä. Toisaalta taas Satish, joka syö nautaa, on kaukana syntyperästään:

Intiasta irtautunut hindu ei ole aito hindu. Satish oli leikkihindu. Hän oli myös leikki-isä ja leikkipsykiatri. Hän oli leikkieurooppalainen.

Satishin kriiseilyn ja ympäriinsä juoksemisen jälkeen kirjassa on myös ne lapset, joita Satish puolustaa, ainakin kirjassaan. Päivän aikana hänestä tulee isä, ja hän tajuaa, ettei ole ehkä mitään tajunnutkaan. Samaa voisin sanoa kirjan sanomastakin: kirjassa oli hirveästi kaikkea ja kaikesta hirveän vähän asiaa. Ihmettelin, miten intialainen Satish voi olla niin hiljainen ja niin suomalainen. Sellainen, jota ärsyttää suunnattomasti, kun hän kohtaa intialaisen taksikuskin, joka puhuu kovaa ja koko ajan. Satishissa onkin intialaista vain ihonväri. 

Nopealukuinen kirja, eikä tästä oikein mitään jäänyt mieleen. Behm on kirjoittanut myös teoksen Matkoilla, jonka kohteena on Thaimaa ja joka kertoo yllättäen kirjailijan työstä. Taidan jättää väliin. 

Dr. Mumbai kertoo myös, miten korkekoulutetut vanhemmat ihmettelevät lapsiaan, eivätkä ole osanneet varautua lapsen tuomiin ajan, unen ja oman elämän menettämiseen. Tämän takia vanhemmat saattavat masentua. Ihan totta, mutta kovin paljon syvällisempää ei teos tarjonnut. 

Sille, joka haluaa kepeän pintaraapaisun maahanmuuttajan elämästä Suomessa. Tosin maahanmuuttaja saattaa muistuttaa aika paljon ihan perussuomalaista miestä, jota muut maahanmuuttajat ärsyttävät. Mainittakoon vielä, että kirja voitti Tammen Vuosi Suomessa romaanikilpailun, jossa osanottajia oli 170, eli ei tämä ihan huonokaan voi olla.