Kävin jo aiemmin itsekseni katsomassa
Helsingin taidemuseossa
Tennispalatsissa
Peekaboo-näyttelyn ja tänään raahasin
oppilasryhmän
katsomaan samaista näyttelyä.
Sain vaivanpalkakseni (mitähän vaivaa tästä minulle muka oli...)
opastuksen.
Opastuksen kera näyttelystäkin sai hieman enemmän irti kuin yksikseen
tauluja (valokuvia) katsellessa.
Pidin näyttelystä,
sillä vaikka osa kuvista onkin rankkoja
(kuvitelkaa kaupunki, jonka keskustassa on yliasutettu vankila ja sen ympärille kasvanut asutus, jossa työttömyysprosentti on 90 - ainoana työpaikkana juurikin se vankila
ja toinen mahdollinen toimeentulonlähde kaatopaikka, tai prostituutio)
on joukossa myös kuvia,
jotka kertovat tarina siitä, että
rankan ympäristön keskellä elää ihmisiä
arkipäiväänsä.
Joko aitojen takana turvassa ja suojassa.
Tai murhapaikalla cokis-kyltin alla.
Ja siinäkin maailmassa on elokuvia.
Ja katumuotia.
Paras tarina on minusta sellainen,
jossa on kuitenkin onnellinen loppu.
Onnellinen loppu on sellainen, joka jättää toivon
elämään.
Taiteen lisäksi parempaan maailmaan on toinenkin tie:
jalkapallo.
Suosittelen!
Näyttely kestää tammikuun 16. päivään,
joten tässä on tekemistä joululomalle.
Lapsille en suosittele koko näyttelyä, sillä siellä on todella raakoja kuvia,
aiheina esim. raiskaukset.
Jostain luin myös, että keväällä tulee näyttely Intiasta.
Sitä odotellessa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti