Matkateema: Intia - Vikas Swarup: Syyllisten seurue

Vikas Swarup muistetaan tästä mahtavasta työstä, jonka olen nähnyt vähintäänkin kymmenen kertaa elokuvana. En vain kyllästy elokuvaan. Syyllisten seurue on kuitenkin erityylinen kirja. Sitä on luonnehdittu dekkariksi, sillä kirjan alussa tapahtuu murha ja kirja seuraa kuuden murhasta epäillyn elämää aina murhapaikalle asti. Ihan perinteinen dekkari kirja ei kuitenkaan ole, sillä syylliset löydetään vuoronperään syyllisiksi murhaan. Tärkeintä ei olekaan se, kuka on oikea syyllinen, vaan se, miten henkilöt ovat joutuneet epäiltyjen listalle.  

Kirjassa kritisoidaan sitä, että yhteiskunta on eriarvoinen ja rikkaat pääsevät rahalla murhastakin vapaaksi. Näin käy kirjan alussa ministerin pojalle, Vicky Raille. Kaikki eivät kuitenkaan sulata sitä, että Rai pääsee vapaaksi murhattuaan viattoman uhrinsa, eivätkä sitä, että Rai aikoo juhlia vapautumistaan suureellisin menoin. Ei edes Vickyn oma isä pidä tästä, sillä hänen uransa sisäministerinä on uhattu ihmisten vihamielisten reaktioiden takia. Politiikka on suurta juonittelua, jossa rahalla voi saada mitä tahansa.

Syyllisten seurue on tämä:

Mohan Kumar, korkea-arvoinen virkamies, joka elää rikasta elämäänsä perheensä, mutta myös rakastajattarensa kanssa, kunnes lyö päänsä ja alkaa välillä elää Mahatma Gandhina. Niinpä välillä Gandhi jakaa rahaa ja kaappiviinoja pois, kun taas Mohan Kumar saapuu kauhistelemaan Gandhin aikaansaannoksia.

Munna Mobile, joka leipätyökseen varastaa kännyköitä, kunnes saa käsiinsä kännykän, johon vastatessaan saa tietää rahasalkun olemassaolosta. Munna etsii salkun, rikastuu ja viettää yhtäkkiä täysrikkaan elämää. Rikkaana hän rakastuu Vicky Rain siskoon, jonka kanssa aikoo naimisiin. Ainoastaan hänen äitinsä kieltää pojalta naima-aikeet perheen menneisyyteen liittyen. Tässäkin tapauksessa rahalla on ollut osuutta asiaan.

Larry Page, ihanan hassu ja yksinkertainen Walmartin trukkikuski suoraan Amerikan Yhdysvalloista, joka saapuu Intiaan höynäytettäväksi. Tai hänet on hönötetty jo: Larry saapuu hakemaan tulevaa vaimoaan, jolle on lähettänyt netin kautta rahaa - Intiassa vaimoke osoittautuu kuuluisaksi näyttelijättäreksi, jonka kuvan rahanpesijät ovat lähettäneet Larry-rukalle. Aitona amerikkalaisena Larry otetaan palkkalistoille puhelinpalveluun, jossa pitää esittää amerikkalaista aksenttia - yrityksen omistaja on Vicky Rai.

Näyttelijätär Sabhnam Saxena, johon Larry on rakastunut ja joka on hieman kyllästynyt olemaan filmijumalatar. Saxena saa kirjeen ja kuvan täydellisesti itsensä kanssa samannäköiseltä köyhältä tytöltä, jonka ottaa luoksensa asumaan. Vähän ajan päästä Saxena huomaa, että idea ei ehkä ollutkaan niin hyvä. Apua on pyydettävä Vicky Railta. 

Alkuasukas, joka on tullut etsimään hänen heimolta varastettua kiveä ja joka hieman Slumdog-tyyliin matkustaa ympäri Intiaa löytääkseen etsimänsä. 

Vicky Rain isä. 

Tarinassa henkilöt risteilevät toistensa pariin, kun ihmiset haluavat saada hyötynsä toisistaan. Tärkein asia on raha - raha on elinehto elämiseen, ja rahaa pitää olla paljon, jotta elämässä saisi jotain tehtyä. Politiikka on likaista peliä, samoin filmiteollisuus. Kaiken keiton mausteeksi on saatu vielä bollywood samaan kattilaan. Jos tästä kirjasta tehtäisiin elokuva, niin bollywoodin näyttelijäkaarti voisi esiintyä siinä omina itseinään, niin monta näyttelijää kirjassa on mainittu. 

Tarina on rakennettu hieman monimutkaisen oloisesti. Ensin esitellän henkilöt, sitten kuvaillaan heidän elämänsään niin pitkälle, että kaikille löytyy hyvä motiivi murhata Vicky Rai. Jokaiselle myös annetaan mahdollisuus käteen, eli jokaiselle löytyy murha-ase. Ja kaikki ovat läsnä juhlissa, joissa murha tapahtuu - epäillyt rajataan siten, että ne, joilla on ase, ovat epäiltyjä. Tarinan rakentelu oli vähintäänkin monimutkainen ja aina piti palata alkuun tarkistamaan, mitä tästä henkilöstä on kerrottu aiemmin. Ainoastaan Larry Page jäi mieleen, hänet oli kuvattu niin eri tavalla. Esimerkiksi Larryn kielenkäyttö oli niin junttia, että hänen äänensä tunnisti helposti.

Sanoma kirjassa tietysti oli se, että keplottelu ja rahan avulla eteneminen on pahasta. Noin yleensä. Mutta sitten taas, jos on vähän yksinkertainen ja huonoista olosuhteista, niin on oikein, että saa rahaa, joka auttaa elämässä eteenpäin. Jotenkin samalla tavalla kuin Slummien mijonäärissäkin. Sama asia minua häiritsi niin tässä kuin siinä edellisessäkin: rahaa ja sen avulla saatua valtaa ja asemaa kritisoidaan, mutta samalla raha kuitenkin pelastaa päähenkilöt.

En oikein osaa sanoa, pidinkö kirjasta. Välillä se oli sekava ja tuntui, että parhaat ideat on käytetty jo. Kuitenkin halusin lukea kirjan, enkä voinut sitä jättää keskenkään. Kirjailija viskoo henkilöitä pitkin Intiaa ja kohtalot vaihtuvat nopeammin kuin ehtii kirjansivua kääntää. Siitä mielenkiinto: koskaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. 

***

Matkateeman mukaan Intiaa valloitettu. Intialaisten kirjailijoiden kirjoja löytyy vielä muitakin, joten palaan maahan vielä takaisin.