Sain toisen blogin puolelta haasteen kertoa seitsemän asiaa itsestäni ja nyt, kun lukeminen hieman takkuaa - muutama kirja kesken, mutta olen liian täpinöissä työpaikan vaihdosta, niin en pysty keskittymään niihin - niin postaan tänne kirjapuolellekin seitsemän asiaa itsestäni, liittyen kirjoihin.
****
1. Kirjasto ja minä on epäsopiva yhdistelmä. Maksan kuukausimaksua kirjastoon, sillä en kerta kaikkiaan muista uusia kaikkia kirjoja. Eräpäivien vahtaaminen käy puolipäivätyöstä ja koska varaan töihin liittyviä kirjoja koko ajan, minun pitää aina tehdä karsintaa kotona kirjaston kirjoista. Lainoja mulla on aina melkein se 39 tai 40, joten ihan siksi.
2. Edellisen asian takia kaikkein mieluiten ostan kirjoja. Varsinkin viime aikoina, kun olen 'kunnon töissä'. On helpottavaa, kun voin siirtää lukemista tuonnemmaksi, jos ihan just nyt ei ole tämän tai tuon kirjan aika.
3. Umberto Econ Ruusun nimi on siirtynyt lukulistallani eniten. Olen ostanut kirjan vuonna 1996 (tai aiemmin), mutta ei ole vielä tullut lukufiilistä sitä kirjaa kohtaan.
4. Mulla on aina kesken pari-kolme kirjaa. Tällä hetkellä kesken ovat mm. Kiran Desain Menetyksen perintö ja saman Hulabaloo hedelmätarhassa, Ally O'Brienin Agentti ja Piiat, joka piti palauttaa kirjastoon (tai en jaksanut enää uusia sitä pikalainana). Luen fiiliksen mukaan, ja joskus joku kirja vain jämähtää paikalleen.
5. Mulla on aina laukussa mukana yksi kirja. Myös työmatkoilla, vaikka nykyinen työmatkani on noin 5-10 minuuttia bussilla. Olen kaksi kertaa ajanut työn ohi, kun olen lukenut kirjaa, viimeksi niin kävi Räihän Mount Everest -kirjan kanssa. Luen joskus myös bussipysäkillä, ja ihailen venäläistä tapaa lukea metron liukuportaissa (en tosin tiedä, vieläkö siellä tehdään niin, en ole käynyt Venäjällä vähään aikaan).
6. Pikku paheeni kirjojen suhteen ovat sinkkukirjat (chick lit). Opiskeluaikoinani jouduin selittelemään, mitä kiinnostavaa viihteessä on. Onneksi enää ei tarvitse selitellä, vaan voi vain nauttia. Jäin viihdekoukkuun, kun tutustuin Hilja Valtosen kirjoihin joskus yläasteen alussa. Toiset alkoivat seukata, minä luin valtosia...
7. Halua(isi)n kirjoittaa kirjan. Ei oikeastaan haittaisi, että a) sitä ei kukaan haluaisi julkaista tai b) kukaan ei koskaan sitä lukisi. Minusta olisi kivaa vain näyttää itselleni, että pystyisin tekemään sen. Uskoa itseeni on aina syönyt se, että pari ystävääni on jo kirjoittanut ja julkaissut tekstiä.
Mukava idea yhdistää tämä 7 tunnustusta kirjoihin! Jaan kanssasi kohdat 5- 7 ;)
VastaaPoistaKohdan 1 suhteen taas pakko sanoa, että minulla on päinvastainen suhde kirjastoon :) VAIKKA mieluummin ostaisin ison osan kirjoista itselleni suoraan, mutta niin kauan kun olen kotona lasten kanssa, ostan vain ihan ne must kirjat.
Kohta 6 ja 7 täsmää myös minuun;) Ja kohtaan 6 lisäisin vielä romanttiset hömppäleffat joiden onnellisen lopun arvaa jo alussa:)
VastaaPoistaSusa: no siis mähän periaatteessa ravaan kirjaston ja kodin väliä. Mukana aina iso kassi (viimeksi kaksi) kirjaston kirjoja. Kunto kasvaa =O kun käyn jalan. Okei, matkaa ehkä on noin 300 metriä, mutta kummiskin.
VastaaPoistaSanna: mulla se hömppäleffa-osuus menee noihin bollyrenkutuksiin - lopun arvaa, mutta sinne on vielä pidempi matka...
Hieman unenpöpperöisenä olin muka katsovinani, ettei sinulla tämä haaste vielä ollut käynyt, mutta olipa vain...niinpä laitoin blogissani vähän jälkijunassa tunnustusta sinun suuntaasi. Myöhästyin, pahus!
VastaaPoistaValkoinen k: ei se haittaa, laitan uudelleen hieman henk.kohtaisemmin =O
VastaaPoistaUsko tai älä, mutta kohdat 3-7 sopivat tismalleen minuun. Tai taidan hieman liioitella, sillä mulla Ruusun nimi on ollut kesken vasta kesästä 2000. Kirja on mieheni suosikkeja, mutta minä vain tahmon sitä. Nyt en ole pariin vuoteen enää edes yrittänyt. Ehkä joskus!
VastaaPoistaHilja Valtonen alkaa saada blogimainintoja siellä täällä. :)
Mulla on vähän sama kirjastojen ja eräpäivien kanssa. Siitä taas sitten seuraa, että jos työt eivät sitä vaadi, luen tosi vähän uutuuksia, koska oma hylly on aina pullollaan vuosien varrella ostettuja ja yhä lukemattomia kirjoja. Ja tosi harvoin ostan uutuuksia täyteen hintaan.
VastaaPoistaNyt taas, kun työn takia pitää (tai saa) lukea uutuuksia, niin vähän harmittaa, kun oman hyllyn läpikäyminen on paussilla.
Myöskin minulla on yleensä aina useampi kirja kesken, ja yksi niistä on kevyt pokkari tai ainakin ohut kirja, jota on kätevä kuljettaa mukana. Nyt tosin teen töitä kotoa käsin, joten matkustamisen yhteydessä tapahtuvaa lukemista tapahtuu hyvin vähän.
Ja minulla oli sellaiset 25 vuotta sama haave kirjan kirjoittamisesta, kunnes sitten ennen joulua sellaisen juuri kirjoitin. Nyt odottelen kustantamojen reaktioita, mutta ajattelen juuri noin, että olen todella tyytyväinen jo siihen, että sain kokonaisen käsikirjoituksen aikaan, ja sen kirjoittaminen oli vielä helppoa ja todella nautinnollista. Tietenkin toivon, että joku sen haluaa joskus julkaista ja lukeakin, mutta jo tuolla ensimmäisellä virstanpylväällä elää varmaan seuraavat 25 vuotta. :)
Karoliina
Lumiomena: Eco on selvästi ongelma. Ja kivaa, että Hilja Valtosta muistetaan, olin niin rakastunut kirjoihin joskus aikoinaan, kun ne löysin ja palaan aina vaan uudelleen...
VastaaPoistaKatariina: Mä vapauduin nyt vähäksi aikaa pakosta lukea jotain tiettyjä kirjoja. Voin lukea ihan mitä haluan =) Työt eivät vaadi mitään... Ja työn vaihtamisen takia pidentyi myös työmatka = enemmän aikaa lukea matkakirjaa ;D
Wau, kirja! Toivottavasti saadaan kustantamoista sitten blogeihin luettavaksi, voidaan arvostella se täällä =O