Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja ja se on syntynyt Monikulttuurinen Lieksa -projektissa. Kirjassa on erilaisia puheenvuoroja sekä maahanmuutajien että kouluttajien näkökulmasta maahanmuuttajien kotoutumisesta Lieksassa. 

Lieksa on 12 600 asukkaan kaupunki, johon on tullut noin 400 maahanmuuttajataustaista ihmistä. Kun kaupungin työttömyysprosentti on noin 16 %, on helppo ajatella, että uusia ihmisiä ei välttämättä suopein silmin katsella. Tätä olettamusta vahvistavat Lieksan uutiset, joiden mukaan kaikkea ikävää on tapahtunut. 

Teoksessa on perustietoa maahanmuuttajien kotoutumislainsäädännöstä konkreettiseen työhön aina peruskoulun valmistavista opinnoista mahdollisuuksiin ammattikorkeakouluopintoihin. Kirjoituksissa on mietintöjä oppijoiden heterogeenisyydestä erityisryhmiin (kotiäidit), oppijoiden motivaatio-ongelmista oppikirjojen liialliseen kielioppimaisuuteen. Tämä kirjan osio voi kiinnostaa lukijaa, jolla ei ole tietoa maahanmuuttajien koulutuksista. 

Kirjassa on kouluttajien lisäksi myös maahanmuuttajien puheenvuoroja. Ensimmäisenä Husein Muhammed kertoo omasta tiestään Suomessa. Yhteyttä Lieksaan en kuitenkaan näe, mutta mies on varmaankin kertomassa hyvän esimerkin vuoksi siitä, miten on kouluttautunut Suomessa lakimieheksi. 

Mutta kiinnostavampi on Saed Guledin mietinnät koulutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen tukena. Saed Guled on itse tullut Suomeen, ja Joensuuhun, 90-luvun vuosina, jolloin skinheadit riehuivat Joensuussa. Guledilla oli omassa kotimaassaan suoritettu ylioppilastutkinto kun hän tuli Suomeen, joten hänen tiensä on ollut helpompi kuin niiden maahanmuuttajien, jotka ovat tulleet luku- ja kirjoitustaidottomina maahamme. Guled työskenteleekin Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n projektikordinaattorina. Tekstissään Guled miettii, mitkä asiat vaikuttavat somaliataustaisten maahanmuuttajien sopeutumiseen, nimenomaan koulutuksen kautta. Somalialaisten oma kieli on pitkälti suullista kulttuuria; kirjallista kulttuuria on ollut vasta 1970-luvulta alkaen. Somalinkielisen äidinkieli on siis arkikielen tasoista,  eikä yllä esim. suomalaisen peruskoulun yläkoulun tasolle. Tämä voi näkyä opinnoissa: jos asiaa ei ymmärrä omalla äidinkielellään, voiko sen ymmärtää koulukielellä? Somaliassa ei ole pitkän tähtäimen suunnittelun perinnettä, joten voi olla vaikea miettiä, mitä elämässä tekisi (esim. nuorella, että mitä opiskelisi). Myöskään vanhemmat eivät osaa neuvoa opinnoissa, opittavissa asioissa tai opintojen väylissä. 

Nuoret tuntevat yhteiskuntaan kuulumattomuuden tunnetta: turvallisuus ja koulutuksen kautta tapahtuva eteneminen elämässä eivät tunnu kuuluvan somalinuorille. Vanhempien mielestä nuori puhuu hyvää suomea, mutta koulussa kielitaito ei kuitenkaan riitä abstraktien asioiden omaksumiseen - kuilu odotusten ja elämän välillä voi olla suuri. 

Kiinnostavaa tässä pohdinnassa on se, että sopeutumisongelmien ei katsota johtuvaksi huonoista suomen kielen kursseista. Ja myös se, että joku omanmaalainen pohtii ääneen ja painetussa kirjassa asiaa, joka on varsin hiljaiseksi vaiettu maassamme. 

Mielenkiintoista kirjassa on myös Sirkka Komulaisen teksti kaksi- ja monikielisten lasten kielivaikeuksien arvioinnista. Hän on tutkinut Iso-Britanniassa väitöskirjaansa puheterapeuttien työtä lasten parissa. Päädiagnoosi lyhyessä tekstissä on se, että testit on tehty yksikielisille lapsille, eikä testeissä oteta huomioon testitilanteen vaikutusta.

Kiinnostavaa on myös lukea Haweiya Egehin teksti kotoutumistyöstä Kandassa, jossa hän asuu, verrattuna Lieksaan, jossa hän vieraili. Suurimmat erot ovat siinä, minkälaisia maahanmuuttajia maihin tulee (Kandaan työperäisiä eniten, Suomeen vähiten), mutta kotoutumisessa on samanlaisia ongelmia molemmissa maissa: kestävän rahoituksen puute ja maahanmuuttajien työskentely koulutustaan vastaamattomassa työssä. 

Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan - 

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:42

Toim. Saara Hiltunen

2012

173 sivua

Kirja on luettavissa myös netissä. 

Mistä minulle? Kirjastosta. 

Miksi? Työni puolesta kiinnostava kirja.