Talviloma Kööpenhaminassa

Hiihtolomaviikosta iso osa vierähti Kööpenhaminassa, jossa kävin synttärisankarilapseni kanssa kaksin. Tavoitteena oli tutustua muutamaan paikkaan, jotka listasin Kööpenhamina-oppaan ja aiemmin kaupungissa käyneiden vinkeistä. Listalla oli kaksi paikkaa/ päivä, ja täytyy sanoa, että etukäteen suunnittelu toimi hyvin, koska vauhti yhden nopean lapsen kanssa on sen verran huikea, että aikaa ei miettimiseen juurikaan jäänyt. 

Ensimmäisenä iltana kävelimme kaupungilla ja osuimme heti Kööpenhaminan kävelykadulle Strøgetille. Ilta alkoi pimetä ja vastaan tuli niin monta pakettiautollista poliiseja, että kävimme vain syömässä ja palasimme hotellille, joka oli rautatieaseman vieressä. Söimme koko matkan ajan lähinnä kiinalaista ruokaa, sillä kaupungilla tuntui olevan vain joko kiinalaisia ravintoloita tai kebab-paikkoja. Kebabit on syöty jo 90-luvulla, eikä kuulu lempiruokiin, joten valittiin kiinalainen. Poliisit muuten olivat matkalla muistojuhliin, kun kööpenhaminalaiset kokoontuivat muistamaan väkivallan uhreja. 

Toisena päivänä lähdimme ajoissa aamiaisen jälkeen kohti Kansallismuseota, matkalla sinne hoksasin pyytää matkailumyymälästä kartan. Ajattelin, että Kööpenhamina on kovin pieni ja siellähän osaa liikkua mutu-tuntumalla, mutta oli sitten kivempi ja varmempi kuitenkin mennä kartan kanssa. 

Kansallismuseo on ilmainen, ja siellä on aivan mainio lastenmuseo, jossa voi leikkiä eri historiallisissa aikakausissa: voi olla merimies, viikinki tai ritari. Museossa vierähtikin muutama tovi, kun lapsi teki antaumuksella ruokaa (kalasoppaa ja leivät uuniin), muurasi seinää ja taisteli ritarina, ja vielä lähtiessä ripusti puisilla pyykkipojilla pyykkejä naruille. 

Täällä(kin) paikassa mentiin lapsen mukaan. Yksi kerros muusta museosta jäi jotenkin kummasti väliin. Itselläni kesti aikaa, kunnes tajusin, että ensimmäinen kerros onkin vasta ensimmäisten portaiden jälkeen tässä maassa. Eipä niihin muihinkaan kerroksiin niin hirveästi keskitytty.

Ruokailun ja levon jälkeen riensimme kohti Pyöreää tornia (Rundetaarn), jonne juokseminen meni myös kuntoilun piikkiin. Ylös (ja alas) on vain yksi oikea tapa mennä: juosta. Juoksevia lapsia oli muitakin - Köpiksessä tuli mieleeni, että maassa ollaan hieman rennompia lasten suhteen ja että lapset saavat olla ihan lapsia. Ihan jokaista asiaa ei niin tarmokkaasti kielletty kuin Suomessa. Tämä saattaa olla ihan vääräkin käsitys, mutta tanskalaisista jäi myös hirveän ystävällinen kuva. Näkymät Pyöreästä tornista olivat ylhäältä yli kaupungin ja turva-aidat tällaiselle korkeapaikkakammoiselle tarpeeksi turvalliset. 

Pääsymaksy torniin oli 25 kr (aikuinen) ja 5 kr lapsi. Yhteensä noin 4 euroa. Ei paha. 

Toisena päivänä suuntasimme toiseen suuntaan, koska Nyhavn kuuluu sellaisiin pakollisiin paikkoihin, jotka Kööpenhaminassa kuuluu nähdä. Värikkäät vanhat talot olivatkin kauniita, heti kun ne tulivat esiin rakennustyömaiden takaa. Aika paljon oli kaupungissa kolketta ja pauketta, joka paikassa rakennettiin ja korjattiin jotain. Aamupäivä oli aurinkoinen ja satama-alueella kävely peräti mukavaa, sillä tuulen lisäksi aurinko lämmitti ihanan keväisesti. 

Kävely jatkui kohti Pienen merenneidon -patsasta, jonne saikin kävellä reippaan matkan. Merenneidosta koko lapsuusiän lukeneelle tämä patsas oli kuitenkin kävelyn väärti, ja kun itse jo lepäsin läheisellä penkillä, 8-vuotias kiersi patsasta ympäri ikuistamassa sitä kameraan jokaisesta ilmansuunnasta. 

Alkuperäissuunnitelmistamme skipattiin H.C. Andersenin -museo, onneksi mies tuli kuitenkin vastaan Rosenborgin linnan läheisessä puistossa. Päivä oli tosiaankin aurinkoinen, paikalliset lapset juoksivat t-paidoissa puistossa ja me söimme eväitä puistonpenkillä. 

Seuraava kohde oli Rosenborgin linna, jossa etukäteen tiesimme olevan kruunuja ja muita rikkauksia. Linna on söpö ulospäin, ja sisälläkin kaikissa kerroksissa oli toisiaan upeampia huoneita - sisustettuina eri tyyleihin. Myönnän, että oma tietämykseni Tanskan historiasta on aika huono, eikä minulla ollut/ ole edelleenkään mitään käsitystä Tanskan kuninkaista, mutta mukavaa eri huoneita oli ihastella. 

Pääsymaksu linnamuseoon oli 90 kr / 12 e (aikuinen) ja ilmainen lapsille. 

Loppuaika menikin sitten kaupungilla ja kaupoissa pyörimiseen ja kiinalaisia buffetteja testaillessa. Löysimme sellaiset isot tavaratalot kuin Illums ja Magasin, mutta enemmän lapsiasiakasta miellyttivät Disney Store, Hamley's ja varsinkin Build-A-Bear-Workshop, jossa sai seurata, miten nalle (tässä tapauksessa pupu) sai sisälmykset ja sydämensä. 

Kööpenhamina vaikutti parin päivän juoksentelun jälkeen mukavalta paikalta, jossa varmasti kesällä on vielä hienompaa: kaupungissa on isoja puistoja ja varsinkin tivoli aseman vieressä on varmasti huikea. Lapsille kaupungissa oli paljon tekemistä, josta voi myös karsia. Emme esimerkiksi menneet Ripley's- tai Guinnes-museoihin, vaikka nämäkin olisivat olleet kiinnostavia kohteita. 

Kööpenhaminasta jäi mieleen hiljaisuus, keskustassahan autoja ei juurikaan näy ja ihmisten ystävällisyys. Englannilla pärjäsi joka paikassa hienosti, ja myös ruotsi auttoi paljon ymmärtämään kaupan ja katujen tekstejä, sekä vastailemaan kysymyksiin vaikkapa kahvia tilatessa.