MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

lauantai 21. helmikuuta 2015

Talviloma Kööpenhaminassa


Hiihtolomaviikosta iso osa vierähti Kööpenhaminassa, jossa kävin synttärisankarilapseni kanssa kaksin. Tavoitteena oli tutustua muutamaan paikkaan, jotka listasin Kööpenhamina-oppaan ja aiemmin kaupungissa käyneiden vinkeistä. Listalla oli kaksi paikkaa/ päivä, ja täytyy sanoa, että etukäteen suunnittelu toimi hyvin, koska vauhti yhden nopean lapsen kanssa on sen verran huikea, että aikaa ei miettimiseen juurikaan jäänyt. 



Ensimmäisenä iltana kävelimme kaupungilla ja osuimme heti Kööpenhaminan kävelykadulle Strøgetille. Ilta alkoi pimetä ja vastaan tuli niin monta pakettiautollista poliiseja, että kävimme vain syömässä ja palasimme hotellille, joka oli rautatieaseman vieressä. Söimme koko matkan ajan lähinnä kiinalaista ruokaa, sillä kaupungilla tuntui olevan vain joko kiinalaisia ravintoloita tai kebab-paikkoja. Kebabit on syöty jo 90-luvulla, eikä kuulu lempiruokiin, joten valittiin kiinalainen. Poliisit muuten olivat matkalla muistojuhliin, kun kööpenhaminalaiset kokoontuivat muistamaan väkivallan uhreja. 

Toisena päivänä lähdimme ajoissa aamiaisen jälkeen kohti Kansallismuseota, matkalla sinne hoksasin pyytää matkailumyymälästä kartan. Ajattelin, että Kööpenhamina on kovin pieni ja siellähän osaa liikkua mutu-tuntumalla, mutta oli sitten kivempi ja varmempi kuitenkin mennä kartan kanssa. 

Kansallismuseo on ilmainen, ja siellä on aivan mainio lastenmuseo, jossa voi leikkiä eri historiallisissa aikakausissa: voi olla merimies, viikinki tai ritari. Museossa vierähtikin muutama tovi, kun lapsi teki antaumuksella ruokaa (kalasoppaa ja leivät uuniin), muurasi seinää ja taisteli ritarina, ja vielä lähtiessä ripusti puisilla pyykkipojilla pyykkejä naruille. 

Täällä(kin) paikassa mentiin lapsen mukaan. Yksi kerros muusta museosta jäi jotenkin kummasti väliin. Itselläni kesti aikaa, kunnes tajusin, että ensimmäinen kerros onkin vasta ensimmäisten portaiden jälkeen tässä maassa. Eipä niihin muihinkaan kerroksiin niin hirveästi keskitytty.



Ruokailun ja levon jälkeen riensimme kohti Pyöreää tornia (Rundetaarn), jonne juokseminen meni myös kuntoilun piikkiin. Ylös (ja alas) on vain yksi oikea tapa mennä: juosta. Juoksevia lapsia oli muitakin - Köpiksessä tuli mieleeni, että maassa ollaan hieman rennompia lasten suhteen ja että lapset saavat olla ihan lapsia. Ihan jokaista asiaa ei niin tarmokkaasti kielletty kuin Suomessa. Tämä saattaa olla ihan vääräkin käsitys, mutta tanskalaisista jäi myös hirveän ystävällinen kuva. Näkymät Pyöreästä tornista olivat ylhäältä yli kaupungin ja turva-aidat tällaiselle korkeapaikkakammoiselle tarpeeksi turvalliset. 

Pääsymaksy torniin oli 25 kr (aikuinen) ja 5 kr lapsi. Yhteensä noin 4 euroa. Ei paha. 



Toisena päivänä suuntasimme toiseen suuntaan, koska Nyhavn kuuluu sellaisiin pakollisiin paikkoihin, jotka Kööpenhaminassa kuuluu nähdä. Värikkäät vanhat talot olivatkin kauniita, heti kun ne tulivat esiin rakennustyömaiden takaa. Aika paljon oli kaupungissa kolketta ja pauketta, joka paikassa rakennettiin ja korjattiin jotain. Aamupäivä oli aurinkoinen ja satama-alueella kävely peräti mukavaa, sillä tuulen lisäksi aurinko lämmitti ihanan keväisesti. 




Kävely jatkui kohti Pienen merenneidon -patsasta, jonne saikin kävellä reippaan matkan. Merenneidosta koko lapsuusiän lukeneelle tämä patsas oli kuitenkin kävelyn väärti, ja kun itse jo lepäsin läheisellä penkillä, 8-vuotias kiersi patsasta ympäri ikuistamassa sitä kameraan jokaisesta ilmansuunnasta. 



Alkuperäissuunnitelmistamme skipattiin H.C. Andersenin -museo, onneksi mies tuli kuitenkin vastaan Rosenborgin linnan läheisessä puistossa. Päivä oli tosiaankin aurinkoinen, paikalliset lapset juoksivat t-paidoissa puistossa ja me söimme eväitä puistonpenkillä. 




Seuraava kohde oli Rosenborgin linna, jossa etukäteen tiesimme olevan kruunuja ja muita rikkauksia. Linna on söpö ulospäin, ja sisälläkin kaikissa kerroksissa oli toisiaan upeampia huoneita - sisustettuina eri tyyleihin. Myönnän, että oma tietämykseni Tanskan historiasta on aika huono, eikä minulla ollut/ ole edelleenkään mitään käsitystä Tanskan kuninkaista, mutta mukavaa eri huoneita oli ihastella. 

Pääsymaksu linnamuseoon oli 90 kr / 12 e (aikuinen) ja ilmainen lapsille. 






Loppuaika menikin sitten kaupungilla ja kaupoissa pyörimiseen ja kiinalaisia buffetteja testaillessa. Löysimme sellaiset isot tavaratalot kuin Illums ja Magasin, mutta enemmän lapsiasiakasta miellyttivät Disney Store, Hamley's ja varsinkin Build-A-Bear-Workshop, jossa sai seurata, miten nalle (tässä tapauksessa pupu) sai sisälmykset ja sydämensä. 

Kööpenhamina vaikutti parin päivän juoksentelun jälkeen mukavalta paikalta, jossa varmasti kesällä on vielä hienompaa: kaupungissa on isoja puistoja ja varsinkin tivoli aseman vieressä on varmasti huikea. Lapsille kaupungissa oli paljon tekemistä, josta voi myös karsia. Emme esimerkiksi menneet Ripley's- tai Guinnes-museoihin, vaikka nämäkin olisivat olleet kiinnostavia kohteita. 

Kööpenhaminasta jäi mieleen hiljaisuus, keskustassahan autoja ei juurikaan näy ja ihmisten ystävällisyys. Englannilla pärjäsi joka paikassa hienosti, ja myös ruotsi auttoi paljon ymmärtämään kaupan ja katujen tekstejä, sekä vastailemaan kysymyksiin vaikkapa kahvia tilatessa.










10 kommenttia:

  1. Kiitos kiinnostavasta matkakertomuksesta! Kööpenhaminaan olen halunnut matkata jo pitkään, mutta aina tuntuu tulevan jotain muuta väliin. Ehkä jonain päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kannattaa ehdottomasti käydä. Hyvät fiilikset jäi kyllä, sekä ihmisistä että paikasta.

      Poista
  2. Ihanan kuuloinen ja näköinen reissu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa oli, ja lähtökohta oli sopivan rento, kun ei ollut sellaista pakko-nähdä ja pakko-tehdä juttuja montakaan.

      Poista
  3. Kööpenhamina on ihana kaupunki! Olen käynyt siellä miehen kanssa kahdestaan ja sitten koko perheen voimin. Jotenkin niin kotoisa ja rennolla tavalla tyylikäs kaupunki. Tivoli, sitten kun se on auki, on käymisen arvoinen. Se on upea keväällä, jolloin puut kukkivat, ja satumainen joulun aikaan. Yksi naapuri oli käynyt siellä lokakuussa, jolloin se oli koristeltu halloween-henkisesti. Tuolla pyöreässä tornissa en ole käynytkään, alkoi kyllä kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin noin, että rennolla tavalla tyylikäs. Tosin meillä oli matkassakin rentoutta, kun oli paljon aikaa ja sopivan vähän tekemistä.

      Pyöreä torni on tosiaan sellainen, että sinne kävellään (portaita vasta ihan lopussa) ja ylhäällä voi ihailla kaupunkia. Punaisista katoista tuli mieleen, että olisi katsellut Tallinnaa, vähän isompana versiona vaan.

      Tivoli jää sitten hamaan tulevaisuuteen, on varmasti upea paikka, kun kaikki kehuvat kilpaa!

      Poista
  4. Ihana matka ja kertomus siitä :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, mukavaa oli matkallakin, kun ei tarvinnut mennä kovin kauas ja kuitenkin oli sopivasti vähän erilaista.

      Poista
  5. Kiitos mainiosta matkaraportista. En ole ollut Kööpenhaminassa kuin hyvin ohimennen ja se nousee aina esiin, kun mietitään kaupunkimatkakohdetta. Kiinnostavalta totta tosiaan vaikuttaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Köpiksessä on varmaan nähtävää ja tehtävää parin päivän ajaksi. Mukavaa, että se on noin lähellä, mutta ei ole kuitenkaan Tallinna tai Tukholma, vaikka vähän samantyylinen.

      Poista