Heinäkuun naistenviikolla juhlitaan nimipäiväkalenterissa naisten nimiä jokaisena päivänä. TuijaTa on emännöinyt kirjablogit naistenviikon postauksiin, ja päätin lähteä mukaan myöhäisesti, mutta intensiivisesti =)
Maanantaina juhlitaan Riikkaa, joita olen blogini aikana lukenut muutamaa erilaista.
Riikka Takalan Ole hyvä (2014, Atena) oli parin vuoden takaisena kesänä hauska kesäinen kirja, jota suosittelen kaikille: tässä teoksessa piirretään hulvattomasti suomalaisen nykynaisen kuvaa usemman naisen voimalla. Postauksenni parin kesän takaa täällä.
Toinen Riikka kohahdutti kotimaamme kulttuuripiirejä ja ehkä isompaakin piiriä julkaisemalla teoksen Maihinnousu (2012, Like), jossa Normandian maihinnousun lisäksi kirjoittaa kokemuksia siitä, miten lapsen sairastuminen järkyttää. Tekstini täällä.
Ala-Harjan Kevyt liha (2015, Like) jäi vähemmälle huomiolle, mutta kuvaa ja miettii naisen elämää myös (tekstiini), Reikä (2013, Like) on taas novellikokoelma.
Kolmas Riikka ei tietenkään voi olla kukaan muu kuin Riikka Pulkkinen, jonka Raja teki minuun vaikutuksen jo kymmenen vuotta sitten. Blogini aikana olen lukenut teokset Totta (2010, Otava) ja Vieras (2012, Otava).
Tärkeitä kirjoja nämäkin, ja tärkeää ehkä myöskin huomata, miten on itse muuttunut blogin kirjoittajana. Joskus on vaikeaa kirjoittaa kirjasta oikeastaan mitään, mitä kirjasta pohtii, kun joku tarttuu asiaan, jonka itse puolihuolimattomasti tuo esiin. Kaikissa kirjoissa pohditaan naisen elämää, ja koska henkilökohtaisesti itselleni Raja oli Pulkkisen teoksista se rakkain, oli lukiessa ehkä vaikeaa päästä R/rajan yli lukemaan mitään muuta. Syyskuussa Pulkkiselta tulee uusi teos, ja mielenkiinnolla sitä odotan.
Onnea kaikki Suomen (ja muunkin maailman) Riikat!
Naistenviikko jatkuu minun blogissani naiskirjallisuuden parissa, huomenna juhlitaan Saraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti