MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

torstai 24. toukokuuta 2012

2 x 11 kysymystä


Tintti haastoi minut vastailemaan seuraaviin kysymyksiin:


1. Mieleenpainuvin matkustusmuistosi?

Vierailu Neuvostoliitossa. Ja kyllä se oli NL eikä Venäjä vielä silloin, olen joskus joutunut todistelemaan, että olen oikeasti ehtinyt käydä CCCP:n puolella. Mieleenpainuvimman matkasta teki se, että maailma oli niin erilainen, enkä oikeasti ollut tajunnut, että sellaista voi olla. No, olin silloin kuitenkin vähän teini ;D

Kaupat olivat täynnä kaaleja, eikä oikeastaan muita. En osannut kunnolla venäjää, enkä saanut millään perheen (jonka luona olin) isää uskomaan, että meillä(kin) näkyy vain kaksi kanavaa telkasta, vaikka kuinka yritin että adin, dva. Matkan jälkeen vannoin, että en mene enää koskaan itärajan toiselle
puolelle. Lähinnä sen takia, että tein tuttavuutta elämäni ensimmäisen torakan kanssa. Myöhemmin sitten menin ehkä jotkut 4-5 kertaa ;D ja sittemmin olen myös tullut sinuiksi topi ja teppo ja lukemattomien muiden torakoiden kanssa.



2. Mitä aiot lukea kesälomalla?

Varmaankin jotain näistä pinoista.


3. Jos voisit matkustaa minne tahansa, niin minne menisit?

Malesiaan. Haluaisin nähdä ne tornit ja viihtyä rannalla. Tai Kiinaan, haluan kävelemään sille muurille.


4. Kirja, joka on naurattanut sinua?

Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja viimeisimmäksi tosi paljon. Aina kun joudun odottamaan julkisia, yritän muistaa mielensäpahoittajan odotusajan (vuorokausi ja vähän lisää) ja toisaalta tämä kirja on vaikuttanut muhun niin, että järkytyn sydänjuuriani myöten, kun kohtaan vanhuksen, joka on aivan liian kaukana mielensäpahoittajan antamasta kuvasta.



5. Kirja, joka on itkettänyt sinua?

Fabio Gedan Krokotiilimeri. Vaikka se onkin vähään sellainen roadmovie-tyylinen kohelluskirjanen paikoin, niin onhan se aivan kamala tarinaltaan. Pistää kovimmankin tyypin miettimään elämää eri näkökulmasta.



6. Mikä on parasta kesässä?

Lämpö. Aurinko. Elän ihan vaan niillä. Ja aina, joka kevät, ensimmäisenä lämpimänä päivänä ajattelen saman ajatuksen: Mun on pakko päästä elämään sinne, missä on lämmintä läpi vuoden. Riudun Suomen talvessa, syksyssä ja keväässä.



7. Millaisesta mukista juot mieluiten aamukahvisi/-teesi?

Ihan pakko sanoa, että sillä ei ole muuten väliä, kunhan se on muki ja että se ei ole muovia.

 
8. Minkä kirjan haluaisit lukea uudestaan?

Tähän voisi vastata, että Waltarin Sinuhe. Rakastuin teokseen joskus teini-ikäisenä, ja olisi kiinnostavaa lukea kirja uudelleen. Siis, miten sen nyt näkee. Toisaalta olisi kamalaa, jos se ei olisikaan enää yhtä hohdokas.

9. Mikä oli toiveammattisi lapsena?

Mulla ei ole koskaan ollut mitään toiveammattia. Ainoastaan jossain vaiheessa haaveilin, että musta tulee (kulttuuri)antropologi ja elän viidakossa ja löydän uuden intiaaniheimon. Vissiin katsoin liian monta indiana jonesia lapsuudessani. Sitten mä tajusin, että en voisi elää metsässä.



10. Mikä on mielestäsi paras kesäruoka?

Jäätelöllä pärjää koko kesän.


11. Jos kirjoittaisit romaanin, millainen se olisi (laji riittää)?

Rakkautta, elämän suuria tunteita, kyyneleet vierittäviä ristiriitaisuuksia ja näennäisen viihteellisestä juonestaan huolimatta tämä olisi syvällinen teos. Ihmisiä ympäri maailman, tapahtumapaikka ehdottomasti Suomi ja Helsinki.

Hanna lähetti toisenlaisia kysymyksiä, joten vastaan niihinkin:
1. Minkä kirjan maailmaan haluaisit uppoutua niin, että olisit siellä mukana "oikeastikin"?
Onko sellaista kirjaa, jonka maailmassa ei oikeasti ole mukana? Mun on helppo uppoutua erilaisiin maailmoihin, jopa kadulla kulkiessa välillä. Sitten järkytyn, kun huomaan, että kadulla kulkee autoja, eikä esim. hevosvaunuja, koska itse elin vähän aikaa jossain toisaalla. Mutta joo, aina jos mennään kauas pois joko maantieteellisesti tai ajallisesti, niin nautin eniten. 


2. Koska ja miten opit lukemaan?

En osaa itse sanoa, että miten. Osasin vaan. Kesällä ennen koulun alkua. Yritn salata asian, mutta mut juoniteltiin lukemaan. Kuulemma olisin halunnut, että mulle oltaisiin luettu telkkaohjelmien tekstitykset vieläkin...

3. Minkä elokuvavinkin antaisit sateiseen kevätiltaan?

Tähänhän on pakko vastata, että tsekkaa tää =)
Voi haaveilla kuumasta kesästä... vähän vanha, mutta ihan klassikko - ja juuri sellainen kuin se mun tuleva kirja... ;D


4. Mikä on ollut paras tänä vuonna lukemasi kirja?

Daniyal Mueenuddinin Hunajaa ja tomua ja Joel Haahtelan Traumbach jakavat ykköstilan.
5. Minkä elokuvan, joka pohjautuu kirjaan olet katsonut viimeksi?
Olisko ollut Kaima. Katson hirveän huonosti leffoja, ja tuostahan ei ole kuin vuosi aikaa...

6. Mikä oli ensimmäinen kirja, jonka muistat lukeneesi
En oikeastaan muista muita kuin Tammen kultaiset kirjat, vähän myöhemmin Tirlittan ja sitten viisikot, neiti etsivät, Merri Vikin Lotta-sarja.

7. Mikä on ahdistavin kirjamuistosi?

Khalid Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa, koska se avasi uuden maailman, jonka olisin halunnut pitää poissa itseni läheltä. Ja jotenkin se toi myös niin paljon ymmärrystä maailman naisia kohtaan, että ei voi muuta kuin ahdistaa: siirryin kaikkien alistettujen ja hakattujen naisten ruumiseen, enkä vieläkään ole päässyt pois siitä maailmasta. Joskus kirjan täytyy olla tällainen, että sen tapahtumia ja ahdistusta ei voi unohtaa.

8. Ketkä kuusi fiktiivistä henkilöä kutsuisit päivälliselle?

1. Don, tämä moottoripyörällä saapuva pahis, joka  on oikeasti hyvis. Siis, eihän ihmisistäkään tiedä aina, ovatko he pahoja, vai sisimmiltään hyviä.



2. Mr. Big - siis tarviiko tätä jotenkin selittää?!!

No joo, näiden kahden välissä vois olla vähän vaikea keskittyä... öö päivälliselle?!



Sitten voisin ottaakin vähän keskusteluseuraa mukaan, joiden kanssa voisin häikäistä nuo edelliset älykkyydelläni (LOL)

3. Liza Marklundin kirjojen Annika Bengtzon, koska voisin vaikuttaa vähemmän kiukkuiselta tämän naisen vieressä.
4. Prinsessa Ruusunen, jolta voisin kysyä, miltä tuntuu nähdä maailman muuttuvan...
5. Shivan vaimon Parvatin, jolta voisin kysyä, että miten ihmeessä se pystyi elämään Shivan kanssa...
6. Anna Kareninan, joka voisi edellisen kanssa miettiä, millaista on petos.

9. Mitä luet juuri nyt?

Näitä:


10. Luetko kirjan joskus loppuun vain siksi, että voit kirjoittaa siitä blogiisi?

Joo, joskus. Mutta huomasin, että voin oikeastaan kirjoittaa myös kirjoista, jotka jätän kesken.


11. Jos et kirjoittaisi kirjablogia, niin mikä muu aihe jaksaisi pitää mielenkiintosi bloggaamisen parissa?

Bloggaan myös lasteni elämästä, vaikka se koetaankin arkaluontoiseksi asiaksi. En tietenkään ihan rehellisesti kaikesta veetutuksestani, vaan valikoituja paloja, jotka haluan muistaa itse ja jakaa muille. Varmaankin ilman kirjablogia olisin ahkerampi sillä saralla. Lapset jaksavat ihmetyttää, ilahduttaa, naurattaa ihan joka ikinen päivä elämässäni. Ja vaikka joskus ne jaksavat myös väsyttää, niin ollaan kuitenkin ihan potenssiin tuhat positiivisella puolella. Mulla on maailman ihanimmat lapset, jotka olen saanut täysin ansioitta itselleni.



1. Kirja, joka muutti elämääsi?
2. Asia, josta olet ensin sanonut "en koskaan" ja sitten siitä huolimatta tehnyt sen.
3. Kotimainen kirja, joka jokaisen pitäisi lukea?
4. Käännösromaani, joka jokaisen pitäisi lukea?
5. Elokuva, joka jokaisen pitäisi nähdä?
6. Paras paikka lukea?
7. Paras asia kesässä?
8. Huonoin asia kesässä?
9. Mistä kirjasta on ollut eniten käytännön hyötyä elämässäsi?
10. Kumpi mieluummin: kauhukirja vai rakkausromaani?
11. Kumpaan matkustaisit mieluummin: Malesiaan vai Kiinaan?

Nämä kysymykset:

Veralle ja


8 kommenttia:

  1. Sinulla on hauskoja vastauksia ja osin melkein yhteisiä muistoja. Minunkin mieleenpainuvimmat matkustusmuistoni sijoittuvat Neuvostoliittoon (ok, opiskeluajan reissu Prahaan ja automatka Alppien yli ovat myös niitä "elämäni matkoja"). Olin 5-luokkalainen, kun kävin ensimmäisen kerran Leningradissa ja myöhemmin pääsin myös NL:n ajan Sotshiin (ja yhdeksi yöksi Kaukasukselle) sekä iloiseen Viipuriin. Minäkin muistan kaalit. Sekä sen, että isäni maksoi taksimatkan purukumilla.

    Tuhat loistavaa aurinkoa on tosi ahdistava, toinen minua ahdistanut oli Oksasen Puhdistus (ja kolmas Snellmanin Lemmikkikaupan tytöt). Kulttuuriantropologi-haaveetkin tunnistan.

    Ja totta kai jäätelöllä voisi elää (melkein) koko kesän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en kyllä päässyt Leningradiin koskaan (kade), vaan vähän köyhemmille seuduille siellä meidän korkeuksilla. Me jätettiin matkarahat maahan, koska ei ollut mitään ostettavaa ;D

      Meillä on varmaan ollut yhtä inspiroiva k.antropologi opena ;D, että on saanut aika monet innostumaan alasta. Tietty olishan sitä voinut toteuttaa unelmiaan myös kaupungissa..

      Poista
  2. Kiva kun vastasit :) Mä tunnistan myös tuon neuvostoajan. En kyllä ole käynyt Venäjällä saati Neuvostoliitossa, mutta Virossa ennen sen itsenäistymistä. Siellä oli kaupoissa tyhjät hyllyt, mitä ala-asteikäinen ei voinut käsittää.

    Mä kohtasin elämäni ensimmäiset torakat junassa Intiassa, mun laverilla.

    Ja jäätelöhän riittää hyvin kesäruoaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä mä en ole törmännyt Aasian suunnassa torakoihin, mutta tuo itänaapuri ja Baltia on kyllä antanut niitä senkin edestä...

      Jäätelö ♥

      Poista
  3. Annika olisikin hyvä keskustelukumppani!! Miksen itse keksinyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hih, voisi olla että joutuis aika kiihkeisiin keskusteluihin...

      Poista
  4. Kiitos! Nappaan mukaan ja viikonlopun aikaan palaan tähän oikuttelevassa blogissani ;)

    VastaaPoista