MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Robert McLiam Wilson: Eureka Street, Belfast

Robert McLiam Wilsonin Eureka Street, Belfast (2000, Seven-pokaari/ Otava, 1. painos suomeksi 1998) edustaa EM-kisamaiden kirjallisuutta Pohjois-Irlannista, sillä kirjan tapahtumat sijoittuvat tiukasti Belfastiin. 



Kirja osoittautui melkoisen pitkäksi ja huokailin jo etukäteen, että mahdanko jaksaa loppuun asti lukea koko kirjaa, mutta sitten kirjan tapahtumat ja henkilöt veivät mukanaan. Lopulta sain kirjan luettua melkoisen nopeasti, ja lukukokemus jäi vahvasti positiivisen puolelle. 

Päähenkilöinä kirjassa on kaverusporukan pari henkilöä, tarinaa päästään seuraamaan Jaken ja Chuckien näkökulmista. Jake on nuori mies, joka työskentelee ulosottomiehenä ja kantaa työkavereidensa kanssa maksamattomiksi jääneitä tavaroita ihmisten kotoa, kunnes ahdistuu työstä jopa niin, että ostaa eräälle pariskunnalle uuden sängyn heidän viemänsä tilalle. Chuckie on tyhjäntoimittaja, joka päättää rikastua ja keksii melkoisen päättömiä ideoita ja alkaa toteuttaa niitä. Vapaa-aikana pojat luuhaavat paikallisessa pubissa ja vaihtavat joskus paikkaa. Samalla pojat etsivät täydellistä tyttöystävää, ja välillä vähempikin riittäisi, sillä ainakin Jakella on tapana saada turpaan heti kuin suunsa avaa. Tyttöjen kanssa puhuminen ei ole hänen parhaita puoliaan. Kun Jake tapaa Aoirghen, alkaa todellinen riitely, sillä Aoirghe on ideologian riivaama. Jakelle taas jokainen paikka, jopa rauhanjuna, johon hän sattumoisin ottaa osaa, on mahdollinen tyttöjen iskupaikka. Chuckie taas, ylipainoinen protestantti on kaveeranut katolilaisten kanssa, ja hänen lapsuudessaan oli järisyttävä kokemus päästä paavin kanssa samaan kuvaan. Tämän valokuvan parannusprojekti saa koomiset puitteet, kuten moni muukin poikaporukan kommelluksista. 

Kirja tuntuu olevan kuvausta nuorten miesten kohelluksesta, kunnes tarinassa tapahtuu todellinen käänne. Eletään Belfastissa, jossa terroriteot ovat kutakuinkin loppuneet, mutta vielä räjähtelee, ja räjähdysten uhka on todellinen. 

Räjähtää niin, että kahvilassa sattumalta olleet henkilöt jäävät pommin uhreiksi. Tapahtuu se, mikä on tapahtunut viime aikoina Ranskassa jo liian monta kertaa. Näennäisesti politiikkaan ja uskontoon liittyvät ryhmät tuhoavat siviilejä. Oikeita ihmisiä kuolee, kun omalle ideologialle (?) yritetään saada näkyvyyttä. 

Joka puolella kaupunkia on kukkakimppuja. Niitä on siroteltu jalkakäytäville ja ovensuihin ja työnnetty kaiteiden väliin. Kaupunki on kirjavanaan näitä omituisia pikku puutarhoja. Kukat ovat kirkasvärisiä, tuoreita ja edelleen käärepapereissa, tai vanhuuttaan rähjäisiä ja nuupahtaneita. Vähänkään pidempi kävely kaupungin kaduilla vie väistämättä jonkin tällaisen paikan ohi. Ihmiset ovat tuoneet kukkia paikoille, joissa on murhattu muita ihmisiä. Jos kukat ovat vanhoja, niitä ohittaessaan voi vain ihmetellä kuka silläkin paikalla mahtoi kuolla. Kaikkia uhreja on mahdotonta muistaa

Pommi-isku vaikuttaa niihin, jotka joutuvat sen uhriksi, muuten kaupunki jatkaa elämäänsä. On jotenkin kauhistuttavan karua, miten joku joutuu uhriksi oltuaan väärässä paikassa väärään aikaan, kun joku toinen jatkaa elämäänsä. Kaupunki on miljöö, jossa tapahtumat tapahtuvat ja kun yhdessä paikassa väkivalta loppuu, alkaa se toisessa paikassa. Näin tuntuu historia surullisesti kulkevan eteenpäin. 

Kirjasta myös Lumiomena

Robert McLiam Wilson: Eureka Street, Belfast
2000, Seven-pokkari, 1. painos 1998, Otava
Eureka Street, 1996
suomentanut Markku Päkkilä 
560 sivua 

Tämän kirjan saan Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan 25. Kirjassa yli 500 sivua


2 kommenttia:

  1. Ihanaa (!), että luit tämän. Kiehtova, hieno romaani. Aluksi sellainen puolihumoristinen mieskirja, mutta muuttuu melkein runolliseksi. Vähän kuin Belfast itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, tässä todelakin oli räjähtävä muutos kesken kirjan - mulla meni pitkään ennen kuin taas pystyin suhtautumaan kirjaan ja maailmaan ylipäätään. Olin päässyt niin tuohon miesten maailmaan mukaan, sitten tuli stoppi. Toimi.

      Poista