Jonas T. Bemgtsson: Submarino

Luin talvilomalla Tanskan-matkallani Jonas T. Bengtssonin teoksen Olipa kerran (2012, Like), joka oli erittäin lohduton kirja pojasta, joka kasvaa työkseen varastelevan isänsä kanssa Kööpenhaminassa. 

Submarino (2015, Like) on edellistä teosta vielä astetta masentavampi ja lohduttomampi kirja. Tarina jakautuu kahteen osaan: alun kertoja on Nick, juuri vankilasta vapautunut nuori mies, joka on istunut tuomionsa pahoinpitelystä loppuun. Elämästä on vaikea saada kiinni, Nick muistelee kaiholla entistä tyttöystäväänsä ja roikkuu tämän veljen kannoilla. Elämässä järjestystä luovat kuntosalilla käynnit ja naapurissa asuvan naisen luona vierailut. Käännekohta Nickin elämässä on, kun hän näkee exänsä. En nyt spoilaa tarinaa tässä kertomalla, mihin suuntaan tapaaminen elämää vie. 

Teoksen toinen, sen jälkiosan, kertoja on Nickin veli. Martin-nimisen päiväkoti-ikäisen pojan yksinhuoltajaisä. Martinin äiti on kuollut huumesekoilujen seurauksena, ja myös pikkuveli (, jonka nimi ei tule kirjassa esille) on syvässä koukussa. Hän alkaa myydä huumeita taatakseen Martinille elämän, tivolikäynnit, polkupyörän ja kauko-ohjattavat autot. Joka päivä hän kuitenkin pelkää, että tapahtuu jotain: hänet otetaan kiinni ja Martin joutuu pois, hänelle sattuu jotain ja Martin otetaan pois tai Martin löytää huumekätköt kotoa ja Martin otetaan pois. 

Teoksessa kurkistetaan myös veljesten lapsuuteen, jossa ei hurraamista ollut. Äiti oli alkoholisti ja laiminlöi lapsiaan täysin. 

Kun vertaa edellisten postauksen Hausfrauta ja Bengtssonin Submarinoa, niin ei voi kuin ihmetellä, miten erilaisia ihmisiä ja todellisuuksia maailmassa elääkään rinnakkain. Äärimmäisen keskiluokkainen Hausfrau ja nämä veljekset, joilla ei ole tietoa paremmastakaan elämästä jättivät lukijana minut jotenkin aivan sanattomaksi. Bengtssonin kirja oli niin surullinen ja ahdistava, ja oikeastaan koko lukemisen ajan toivoin, että jotain sattuisi, että Martin pääsisi pois ja poika saisi mahdollisuuden muuttaa elämäänsä, sillä sukupolvien ketjussa hänen elämänsä vaikutti jo kovin ennakoidulta päiväkoti-ikäisenä. 

Kirjan on lukenut ainakin Kirjakarusellin anette. 

Osallistun kirjalla Pohjoismaat-lukuhaasteeseen. 

Jonas T. Bemgtsson: Submarino

2015, Like

Submarino, 2007

suomentanut Päivi Kivelä

447 sivua