MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Tunnelmia Barcelonasta



Barcelonassa on moni käynyt ja kaupunki onkin yksi Euroopan suosituimpia kaupunkikohteita. Turismi alkaa olla ongelma kaupungissa, jonka asukkaat haluaisivat palan kaupungista itselleen takaisin. Barcelona ei ollut oikeastaan matkamme pääkohde, mutta velvollisuudentuntoisesti vierailimme kaupungissa parina päivänä. Olin ostanut talvella kirpparilta Barcelona-oppaan, koska joskus kuitenkin vierailisin kaupungissa - ja yritin saada tuntumaa kaupunkiin oppaan avulla. En oikein saanut, mutta yritin bongata joitain helppoja kohteita kaupungista. Sitä mukaa kuin viihdyimme rannalla, vierailukohteet vähenivät listalta. Barcelonan 30 asteen kuumuuteen ei tehnyt mieli ennen kuin oltiin totaalisen kyllästyneitä rantalöhöön. 

Barcelonassa olimme lopultakin vain kaksi päivää, joista ensimmäisenä kävelimme La Ramblaa edestakaisin ja bongasimme mm. Antoni Gaudin arkkitehtuuria, hassuja nimiä ja paljon erilaisia ihmis- kuten turistiryhmiä. 







La Ramblalta poikkesimme ihanan ilmastoituihin kauppoihin sekä vanhankaupungin kujille, joilla lapset yrittivät saada käsiinsä tärkeät Barca-paitansa ja minä itse nähdä jotain Barcelonan must-see-kohteita, niin kuin katedraalin. Kapeat kujat olivat miellyttäviä kävellä, La Ramblalla iski ihmispaljous väliin liiaksi ja vaikka kadulla voi kävellä puiden varjoissa, niin myös kuumuus tuli päälle hieman hiostavasti. 









Onneksi pitkän kadun päässä alkoi viiletä ja väljetä, katuesiintyjät olivat kiinnostavia ja lähestyvä Kolumbuksen-patsas näytti komealta. Päädyimme ihastelemaan kaiverruksia - kuumuus esti kiipeilemisen patsasta ympäröivien leijonien päälle ja patsasta ympäröivä liikenne jäämästä patsaalle pidemmäksi aikaa. Jotenkin päällimmäisenä kaupungista jäi mieleen kuumuus ja ihmispaljous, jota teki mieli lähteä pakoon. 

Lepäsimme ja joimme ja ihastelimme sataman isoja veneitä ja laivoja, mutta lopultakin kierros Ramblalla ja vanhankaupungin kujilla alkoi riittää ensimmäisen päivän ohjelmaksi. Tibidabo-kukkula olisi kiinnostanut, mutta ei mahtunut päivän ohjelmaan, koska halusimme vaihteeksi syödä jotain hyvää ja muuta kuin hotellin ruokaa. Ravintola oli yllättävänkin mukava ja väljällä ja viileällä terassilla olisi voinut lojua vaikka kuinka kauan. Tarjoilijamme oli matkan mukavimmasta päästä ja jutteli lasten kanssa ja hauskuutti näitä. 

Barcelonan ihmisistä jäi sellainen pieni kiukku ja äksyisyys mieleen, mutta myönnän, että itseäkin ärsytti kuumuus ja tönivät ihmiset. Sinällään taas isommissa kaupoissa oli ystävällisiä myyjiä ja pienissä kahviloissa oli hauskaa, kun myyjät puhuivat espanjaa. On nimittäin kaksi tapaa puhua vierasta kieltä: sellainen nopea ja kiukkuinen ja toisaalta yksinkertainen ja helppo. Jälkimmäistä ymmärtää, vaikka sanoja ei tietäisikään ja tällaisia puhujia sattui tielle mukavasti. 

Kaupunki on hieno ja nähtävää paljon, mutta perustarpeista, lähinnä janosta ja sen hallinnasta, tuli nähtävää tärkeämpi asia - ja minulle jäi hieman huono omatunto, kun tutustuin kaupunkiin niin huonosti. Tunnelmia kuitenkin parin päivän aikana tuli imettyä ja jäi mieleen elämään. 













Lapsille kaupungista taisi olla tärkeintä tarpeeksi kylmä vesi, hyvä ruoka ja Messi-paidat. Oltiin melkoisen kypsiä etsiytymään taas rannalle vievään junaa, ja siinäpä hiki virtasi, kun aloin tutkia metrokarttaa, tietenkin sen jälkeen, kun olin jo ostanut metrolipun. Ajattelin, että kaikki linjat vievät juna-asemalle, mutta sain huomata olevani melkoisen väärässä. Seurattiin erivärisiä linjoja ja jouduttiin varmasti maailman pisimpään maanalaiseen ilmastoimattomaan tunneliin, mutta päästiin perille mutkittelevalla metrolla (ja minä kun olen luullut, että metrot rakennetaan kulkemaan suoraan). Huh, kaupunkireissun jälkeen taas maistui rannalla ja uima-altaalla löhöily. Saatiin Barcelona-reissun jälken sopivasti toinen hotelli, jossa levättiin pari tuntia kylpylän hierovissa suihkuissa - elämä alkoi taas voittaa nopeasti!



Toinen Barelona-päivä oli samalla Espanjan-loman viimeinen päivä, tuotiin matkatavarat säilytykseen asemalle ja ostettiin tuliaisia. Lupasin lapsille käynnin Akvaariossa, jossa on aivan oikeita haita. Sisäänpääsy oli melkoisen hinnakas tällaiselle budjettimatkalaiselle, mutta toisaalta, jotain kivaa ja kiinnostavaa sitä haluaa matkalla nähdä. Akvaariossa opittiin, että hai on hollanniksi hai (haai varmistaa kääntäjä) ja että pingviinit ovat mahdottoman pieniä, samoin kuin lasten elokuvissa seikkailevat Nemo-kalat.

Akvaario oli hinnastaan huolimatta hyvä valinta, sillä hait tekivät ikimuistoisen vaikutuksen: haiden elämää on mietitty ja pohdittu ja tietoa etsitty matkan jälkeen melkein joka päivä. Ihmisiä oli täälläkin paljon, mutta ei ahdistavuuteen asti, haiallasta päästiin ihailemaan pitkällä kävelymatolla, säästyi omalta kävelyltä ja ihmisten eteenryntäilyltä. Altaiden jälkeen oli vielä peuhapaikkoja lapsille, joten suosittelen kyllä lapsiperheille tätä paikkaa! 

Akvaario-visiitin jälkeen käytiin viereisessä Maremagnum-kauppakeskuksessa ihailemassa esimerkiksi Barca-fanituotteita, teki mieli ostaa oma Suarez-nukke, mutta ehkä ensi kerralla sitten. 

Päivä oli kiva, mutta uuvuttava ja päättyi sakkoihin ja vatsapöpöön. Mikään ei ollut parempaa päivän päätteeksi kuin päästä lentokenttähotellin uima-altaaseen (vatsapöpö ei vielä vaivannut) ja leveään sänkyyn odottelemaan aamun lentoa Suomeen.

Sakot tuli siitä, että ymmärsin, että Barcelonassa ei tarvitse ostaa lapsille lippuja junaan/metroon. Varmistin tätä asiaa moneen kertaan, mutta en silti ollut saanut asiaa ymmärretyksi: lapsille ilmeisesti pitää ostaa aikuisten lippu (sanottakoon, että en vieläkään ymmärtänyt asiaa, kuten tuossa aiemmin totesin, on erilaisia tapoja puhua kieliä: toinen on se, että varmistetaan, että asia tulee ymmärretyksi helpolla puheella ja toinen on se, että huudetaan kovaa, ja nyt tapa oli tuo jälkimmäinen). Meillä ei ollut lastenlippuja, tai lapsilla aikuisten lippuja - ja maksoin sitten sakkoni, oli kuitenkin loman viimeinen päivä ja meitä alettiin uhkailla poliisilla ja passien ottamisella. Väärinymmärrystä vielä lisäsi se, että vartija kertoi ilmeettömästi, että "it's fine", jolloin välillä olin valmis lähtemään ja sitten taas jäämään - siis että onko se ok vai sakot, jäi vähän hämärän peittoon. 

No, olkoon miten on, päästiin lähelle lentokenttää ja matka kotimaahan tuntui tuollaisen päivän jälkeen ihan hyvältä ajatukselta. Pääosin kuitenkin matkalla oli niitä mukavia kohtaamisia ihmisten kanssa ja vieläkin naurattaa, kun muistelen tavarasäilytyksessä olleen miehen Hasta la vista -huikkausta. Oli hassu mies, jonka puheesta ymmärsin kaiken, vaikka se olikin espanjaa ja käsien heiluttelua. 

Jotenkin etukäteen muuten kuvittelin, että Espanja ja Italia olisivat enemmän toistensa kaltaisia, mutta aivan eri tunnelma maissa silti oli - enkä osaa sanoa, kummassa oli parempi.

No, matkasta selvittiin ja vatsakin alkaa olla taas kunnossa - ja seuraavalla lomalla taas kaikki uusiksi. 




9 kommenttia:

  1. Hyvin sekalaiseen juna- ja metroverkostoon tottuu, jonka jälkeen arvostaa sitä että ne ovat kiitettävän hyvin toimivia ja kattavia :)
    (asuin joku aika sitten Barcelonassa vuoden ajan, kaupunki on siis jossain määrin tuttu)

    Turismi on tosiaan omalla tavallaan rasittavaa. Yksi asia jota itsekin kritisoin (enkä ollut ainoa) oli että paikallisen ruohonjuuritason kulttuuripaikkojen muodostuminen on kovin hankalaa kun niin paljon toimintaa on suunnattu turisteille. Olin edellisessä asuinkaupungissani alkanut käydä suht paljon konserteissa jossa esiintyvät kaikenlaiset pikkunimet, paikalliset puoliharrastelijat ja muualta ei-niin-tunnetut indienimet klubikeikoilla n. viiden euron pääsylipuilla, ja olisin sellaista halunnut Barcelonastakin mutta ilmeisesti paikkoja tällaisille ei juurikaan kaupungissa ole: kaikki kansainväliset ja kansalliset tähdet, Madonnat, Radioheadit ja ketäheittiäon esiintyvät kaupungissa mutta vähemmän tunnettujen artistien pitää mennä muualle. Sama pätee kuulemma teatteriin, isoja produktioita löytyy mutta pienemmillä ei ole mitään asiaa kaupunkiin.
    Ja paikallisethan eivät juuri Ramblalla viihdy :) Ciutat vella ja Raval ovat tietty okei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan jokaisessa kaupungissa on ne turistien ja paikallisten paikat, mutta käsittämätöntä tuo, ettei paikallisille ole sitten tarjontaa. Ei tunnu kivalta. Ylen ja muiden jutuissa esitetään juuri tuo, että turistit vievät paikallisten alueet ja oksentelevat kaduilla. Kiinnostavaa tietää vähän muitakin taustoja. Barcelona on tosiaan niin suosittu turistikohde, että ongelmat kärjistyvät.

      Paikallisten ja paikalla asuessa varmasti tutustuu aivan eri tavalla kaupunkeihin - monesti olen päässyt nauttimaan paikallisten opastuksista, mutta Barcelonassa tosiaan olin ihan turistina ihmettelemässä elämää. Ehkä tunsin siitäkin huonoa omaatuntoa, että olen viemässä sijaa paikallisisilta =D

      Mutta aion vielä palata, ainakin katsomaan Barcan peliä joskus. Ja ostamaan Suarez-nukkeni.

      Poista
  2. Tuonne pitäisi mennä joku päivä :) Matkakuumetta olisi vaikka muille jakaa, joten kiitos tästä matkabloggauksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään itse myös lukea matkoista, ja jäähän tästä jotain itsellenikin muistoiksi. Barcelona on hieno kaupunki ja siellä olisi paljon enemmänkin nähtävää, suosittelen kohteeksi!

      Poista
  3. Mielenkiintoista lukea ajatuksiasi Barcelonasta! Se on toinen kotikaupunkini, jossa asustelen talvet joten on tuttu paikka. Elokuu taitaa olla kurjin kuukausi mennä sinne kuumuuden ja turistimäärän vuoksi. Mutta toivottavasti pääset uudelleen toisena vuodenaikana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, varmaan ihanin paikka talvella. Täällä haaveilen, että pääsen joskus asumaan Suomen kylmyydestä pois...

      Todellakin lähtöasenne oli se, että ihmisiä on ja kuuma, joten ei edes yritetty nähdä hirveästi. Paino oli siinä, että saadaan aurinkoa ja lämpöä, ja sitähän saatiin. Harmittaa hieman, että ihan samalla ei sitten voinut saada Barcelonaa haltuun. Viime kesänä meni toisinpäin....

      No, mutta Barcan peliin pitää mennä, sitten vaikka syksyllä.

      Poista
  4. Hdcanis on asunut vuoden Barcelonassa ja Matkatar asuu talvet. Nyt iski ihan kateus! Kerroin tuolla edellisen kirjoituksesi kommentissa, että olen ollut Barcelonassa muutaman kerran pitemmällä lomalla ja mieli palaa sinne yhä uudestaan. Nämä kirjoitukset ja kuvat nostavat muistoja mieleen.

    Barcelona on monipuolinen, joka kaupunginosa on niin erilainen. Minä tutustuin kuvataiteisiin, joissa löytyi kokeellisuutta, paljon pieniä gallerioita ja tasokkaita näyttelyitä. Picasso ja Dali ovat tietenkin näyttävästi esillä, lähikaupunki Figuerrasissa on Dalin talo, ja arkkitehtuurihan on erilaista kuin missään muualla. On myös muita kuuluja arkkitehteja kuin Gaudi. Kerran olimme konsertissa Casa Milan katolla, sen jossa on parvekkeet kuin palaneita mustia riekaleita ja katolla jännittävän näköisiä pylväitä. Musiikki oli kyllä jotain laimeaa muzakia, mutta silti hieno kokemus, koska rakennus on niin ihmeellinen.

    Onhan se metroissa kulkeminen lapsille rankkaa, meluisaa ja väsyttävää vaihtoineen. Ihmettelen, miten paikalliset lapset tottuvat niihin ja oppivat suurkaupunkilkäyttäytymisen. Ei siinä voi juoksennella minne sattuu. En ikinä pärjäisi lastenlasteni kanssa metropoleissa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on Helsingin metrokin aina elämys, vaikka lapset ovat syntyneet metron toisessa päässä (eivät muista mitään ajasta, vaikka nukkuivat päiväunet metrossa päivittäin - ehkä juuri siksi ;) Mutta joo, yllättäen niissä kaikissa olosuhteissa aina selviää ja lapset kasvaa.

      Barcelona onkin melkoisen tuttu monelle! Mulla vaan tällainen turistin katse.

      Poista
  5. Kesällä on todella liian kuumaa tutustua Espanjan kaupunkeihin. Itse asun Espanjassa talvisin ja tuolloin on miellyttävää matkustella maan sisällä. Turisteja on vähän ja hinnat ovat edullisemmat eikä todellakaan tule liian kuuma.
    www.koivupalmu.blogspot.fi

    VastaaPoista