MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

maanantai 17. joulukuuta 2012

Annelies Verbeke: Kalanpelastaja


Annelies Verbeke: Kalanpelastaja
2011 Avain / BTJ kustannus
alkuperäinen teos: Vissen Redden
suom. Mari Janatuinen
186 sivua



Kalanpelastaja on ollut pitkään lukulistallani, mutta se ei ole houkutellut mitenkään erityisesti lukemaan. Kunnes nyt huomasin ilokseni, että Verbeke on belgialainen kirjailija ja kirja sopii hienosti Eurooppa-haasteen loppukiriin, koska Belgia oli edelleen tyhjänä maana odottamassa. 

Teosta en varmaan muuten olisi lukenutkaan, koska se oli hieman liiankin outo. Täytyy sanoa, että kirjan alussa olin vielä ihastunut ja innoissani: Monique Champagne on eronnut nainen ja entinen kirjailija, joka päättää tarinan alussa tehdä jotain merkittävää: pelastaa maaiman kalat. Monique ilmoittautuu mukaan ympäri Europpaa pidettäviin kal-symposiumeihin, mutta huomaa pian olevansa väärässä seurassa: Kalankasvattajat ja valaanpyytäjät eivät ymmärrä hänen palopuheitaan kalojen puolesta. Niinpä hän huomaa pian, että hänet on pyyhitty osallistujalistoilta pois. Moniquen täytyy etsiä uusia kanavia pelastustöille, onneksi hän on saanut uusia ystäviä ja kontakteja Eurooppa-kierroksella.

Monique tutustuu Oskariin, jonka maailma tuntuu vielä oudommalta. Tai no, ainakin siihen asti, kunnes Monique kohtaa toisen miehen, jolla on kaulassa kysta, tai kiduskannen jäänteet. Monique ymmärtää, että tällaista miestä hän on juurikin etsinyt. Välillä kirjassa oli selvästi tarinana eronneen naisen eheytyminen ja intohimo pelastaa maailman kalat. Kalat täyttävät tyhjyyden, jonka työstämätön ero jättää. 

Lyhyen hiljaisuuden jälkeen Monique sanoi: "Mitä minä en ymmärrä, on se, että kaikki näyttävät tuntevan Jeesuksen ja kalojen välisen yhteyden, mutta kukaan ei ymmärrä, että liikakalastus on maailmanlopun alku."

Mutta kirja on vain niin outo, että en tunnu millään venyvän ymmärtämään kaikkea kirjasta. Kyllähän tässä oli sellaista pienen ihmisen taistelu on kuin pisara meressä -symboliikkaa vahvasti, mutta kuitenkin... 

Olin kuitenkin iloinen, että sain tästä luetuksi uuden maan: Belgian, Eurooppa-haasteeseen. 

Muita, jotka ovat lukeneet kirjan: 

Erja
Naakku
Maria
Linnea

Arvioni: + +.

Tämä kirja on myös ensimmäinen kirja Kirjavuori Mount Everestille -haasteeseen




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti