Blogin hakusanoja

Joskus muistan minäkin katsella, että millä keinoin blogiini tullaan. Ihan vain katselen tästä blogin omista tilastoista, että en tiedä, miten luotettavaa se listaus on. 
Aina joskus kuitenkin niitä on hauskakin katsella ja seurailla. 

Blogiini on tultu esim. näillä hakusanoilla: 


carina räihä elämän muutos - ihan ymmärrettävää, koska kirjoitin Räihän kirjasta Huipulta huipulle täällä. Mahtava nainen tämä, joka kapusi maailman korkeimmalle vuorelle ensimmäisenä suomalaisnaisena! Itsetutkiskelua sen verran, että pitää tsekata tuo yhdys sana.

Vaikka en enää asustele stadissa, niin olen varmasti kirjoittanut näistä kaupunginosista, ainakin niiden kirjastoista, löytyy täältä. Sen sijaan en ole varma, että miten hyvät ohjeet näillä hakusanoilla on saanut:  


vallila kotiinpäin - hmm... yleensä pääsee ratikalla tai bussilla, jopa kävellen, jos ei asu kaukana...
Käpylä asuinalueena - en osaa tähänkään sanoa mitään muuta kuin että kannattaa lukea stadilaisia kolumnisteja: heillä on paljon tietoa mm. henkisestä käpyläläisyydestä. Ja varmasti siellä on kivaa asua, jos haluaa asua puutaloalueella, lähellä kaupunkia. 


Sitten on niitä hakusanoja, joilla ollaan löydetty mun omintani eli ns. privaattielämää: 

blogi 3 lasta eronnut
afrikkalainen perhe
maksullinen nainen laura


Uh, aikamoinen elämä mulla, etten kehuisi. Tai sitten mun pitää lukea toisenlaista kirjallisuutta... 

Sitten on aika mielenkiintoinen hakusana, jota itsekin mietin, että mikähän se mahtaa olla:

a:n historia - ihanaa kuitenkin, että vastaus siihen saattaa löytyä mun blogistani! Hmmm... pitää tämäkin tarkistaa.

Sitten on hakusana, joka mua hieman vaivasi...

hitsaajan blogi

... mutta koska blogiini onneksi on tultu useammin seuraavilla hakusanoilla, niin huokaisen helpotuksesta. Ilmeisesti kuitenkin kirjoitan enemmän aiheesta kuin aiheen vierestä:

kirjablogi


Ja sitten, mä olen aivan vakuuttunut, että kirjablogistani löytyy vastaus tähän ensimmäiseen ongelmaan: 

mitä lukea kun liza marklundit on luettu
petja lähteen ikä

Mutta siis tuo kakkoskohta: mikähän se olis? 25 tai jotain... Vai mitähän siitä tulis: 2012-1976. Oman iän kanssa olen ainakin saanut vähennyslaskusta tulokseksi jotain tuollaista. Siis mähän en kyllä ole vuosikertaa 1976 mut kuitenkin. 

hulluja lempinimiä


Hmm... no en tiedä, olisko tuo Mari A. sitten hullu lempinimi? 


Sitten vähän vakavampaa aihetta: 


voiko suruun kuolla


Kun luin nämä hakusanat, niin tuli oikeasti vähän surullinen olo. Vaikka joskus elämänmyrskyissä itsekin olen miettinyt samaa, niin tykkään kuitenkin uskoa, että elämä on vähän niin kuin nämä kukat: pienestäkin hyvästä voi kasvaa jotain kaunista. Vaikka joskus kolhuja on enemmän kuin hyvää, niin sitä pitää jaksaa uskoa, että joskus se suru antaa tilaa myös ilolle. Voin kyllä myös sanoa, että omat murheeni ovat aika pieniä kaikkeen siihen murheeseen, mitä maailmassa voi vastaan tulla, että en tiedä, voihan se elämänilo kuihtua oikein ison surun kohdalla. Mutta ehkä kuitenkin ihan pienikin hyvä asia voi antaa edes pikkiriikkisen elämäniloa ja -halua. Voihan?!

Voi ei, kamalan surulliseksi tämä maailmanmeno välillä vetää. Mutta jotta pääsen toivottelemaan kivat jussit kaikille, niin otetaan vielä yksi hakusana mukaan: 


juhannuksen eväät


Ihan pakko sanoa, että vaikka se ruoka ja juoma on hyvää hyvässä seurassa, niin kaikkein paras eväs juhannukseksi kyllä on pelastusliivit ja rannalla pysyminen! 


Hyvää juhannusta. Älkää hölmöilkö! 

Ihan pakko vielä lisätä, että blogiini pääsee näemmä myös hakusanoilla mummojen vaivat. Heh, toivottavasti löytyi tietoa ;D