Maritta Lintunen: Sydänraja

Maritta Lintusen Sydänraja (2012, WSOY) on eräs tämän vuoden kirjoista, joita mulle on kertynyt vino pino kirjastosta.

Ahkeroin nyt ennen lomamatkaa tänne blogiini kirjoja, ja yritän lukeakin ne urakalla läpi.

Jotenkin hassua, että nämä nykykirjat ovat aika lyhyitä,

sivumäärä on sadasta sivusta reiluun 200 sivuun.

Ollaanko me nykylukijat näin laiskoja lukijoita,

vai mistä sivujen vähäisyys mahtaa johtua?

Sydänraja on yksi pisimmistä pinoni kirjoista, tässä on 230 sivua.

Lukemiseen meni vajaa vuorokausi, pari hieman pidempikestoista jaksoa oli lukemisessa, mutta muuten tämän pystyikin lukemaan siinä kaiken sivussa.

Sydänraja kertoo kahdessa aikatasossa kertomusta sodasta, aseista ja vallasta. Kaksi aikatasoa taitaa olla kovasti nykykirjallisuuden ilmiö. Onneksi tässä kirjassa päädytään lopulta seuraamaan elämää nykymaailmassa: sitä, miten 17-vuotiaasta Ronjasta kasvaa armeijan kouluttamana ääriliikkeen jäsen. Ronja tutustuu Suomen sotahistoriaan isoenonsa, Otto Sachsen kautta. Ronja kiinnostuu niin paljon, että muuttaa nimensä Sachseksi ja lähtee armeijaan. 

Myöhemmin Ronja löytää liikkeen, joka on isänmaallinen ja jonka tavoitteena on palauttaa sodassa menetetty Karjala Suomeen takaisin. Ronja on mukana liikkeessä kunnioituksesta Ottoa kohtaan. 

Ronja soluttautuu uskonnollisen ryhmän matkalle mukaan päästäkseen Karjalaan ja tutustuu ryhmän kuljettajaan, Pöllään. Tutustumisella on myöhemmin suuri merkitys Ronjan elämässä.

Teos on lyhyt ja sen alussa mietin, että voi ei, tämä ei ole ollenkaan minun kirjani. Loppua kohden kirja parani, ehkä sen takia, että Otto tiputettiin kyydistä pois. Lopultakin kirja oli mielenkiintoinen ja olisin toivonut, että se olisi ollut pidempi ja tarinansäikeitä olisi jatkettu ja syvennetty paljon enemmän. 

Teos pohtii ääriliikkeiden merkitysta ja syntyä, ja sitä, miksi jotkut niihin haluavat. 

Vasta sitten kun ihmisen sydämessä on tarpeeksi syvä jälki, hän on motivoitunut tekemään mahdottomiltakin tuntuvia tekoja. Vasta sitten kun ihmisen sydämessä on tarpeeksi syvä viillos: häiritsevä, parantumaton haava, joka ei anna rauhaa, voi hänen tietää olevan uskollinen asialleen. Valtakunnat muuttelevat rajojaan, mutta teidän sydämiinne on vedetty todellinen sydänraja, jota jokainen puolustaa parhaaksi katsomallaan tavalla.    

Teoksen tarinassa halutaan puolustaa isänmaata, aiemman vihollisen eli kommunismin tilalle on astunut monikulttuurisuus ja globalismi "1944 alkanut laittomuuden tila on monilta osin edelleen voimassa."

Tästä voisi päätellä, että teoksessa seurataan militantin järjestön tihutöitä, mutta ei siinä oikeastaan näin tehdä. Tarinassa ollaan paljon yhteisön sisällä ja etsitään vaikuttimia, jotka saavat eri henkilöt liittymään järjestöön.

Tarinassa on myös paljon kaunista. En tiedä, ovatko juonenkäänteet kovin yllättäviä. Ehkä senkin takia olisin kaivannut tarinaan syvyyttä eri henkilöhahmojen näkökulmiin. Nyt monen henkilön toiminta jäi kovin hätäiseksi ja syitä voi vain arvailla. En kuitenkaan halua antaa vihjeitä kirjan lopputapahtumista. Minusta kirja, jossa on jotain näin kaunista niin ruman aiheen kanssa yhdessä, on tutustumisen arvoinen.

Odotin vastausta, pimeys oli niin sakea, että olisin voinut kellua ja uida siinä. Ympärilläni tuoksui häive kukkaisesta parfyymista. Meni kauan ennen kuin tajusin että tyttö oli kadonnut läheltäni.

Lisää teoksesta:
Aamun kirjassa, ja blogeissa
anni M:n blogissa.


Arvio taas vähän ympäripyöreä, koska kirjassa oli paljon hyvää, mutta paljon olisi ollut myös kehiteltävää:

+ + + ½






Itse otan seuraavaksi selvää, että miten näin läheiset kansikuvat voivat liittyä toisiinsa.