Tammi esittää: Kristiina Vuori

Tammi tarjoili tänä aamuna ensimmäisen "marmeladia ja proosaa" -tapahtuman, joka kokosi keskustan Akateemisen kahvio Aaltoon ison pöydällisen lukemisesta innostuneita ihmisiä: kirjabloggareita ja lukupiiriläisiä ja itse esikoiskirjailijan, Kristiina Vuoren.

Konsepti aamiais- ja kirjailijatapaamiseen on kotoisin Bonnierilta Ruotsista, ja tuntuu sen verran kivalta tapahtumalta, että voisi sulautua suomalaiseenkin menoon: nautin mieluusti aamukahvini kirjailijaseurassa uudelleenkin.

Kristiina Vuori on siis Tammen esikoiskirjailija. Hänen teoksensa Näkijän tytär on juuri julkaistu ja vaikutti erittäin kiinnostavalta historialliselta romaanilta, jossa liikutaan keskiajan Suomessa: Turussa ja Hämeessä. Vuori itse painottaa, että hän kirjoittaa viihdyttääkseen, ja kirjailijasta toivotaankin Kaari Utrion manttelinperijää historiallisen laatuviihteen kirjoittajana. Vuori on kirjoittanut teoksensa synnystä blogissaan Rajalinna, johon täytyy käydä heti tutustumassa. Sillä niin kuin HS tänään kirjoitti, kustantajille tarjotaan vuosittain tuhatta käsikirjoitusta ja vain 0-5 /kustantamo julkaistaan. Ehkä sieltä löytyy vinkkejä, miten kuulua niiden harvojen joukkoihin, joiden hengentuotteeen kustantamo uskoo toimivaksi romaaniksi.

Aivan hetkessä teos ei ole Vuorellakaan syntynyt, sillä idea kirjasta on elänyt hänellä pitkään: aikuisfantasian kirjasta on kirjoituskurssien ja neuvojen myötä kehkeytynyt historiallinen romaani. Myös kirjoitusprosessi on kestänyt oman aikansa.

Aamukahvin lomassa olikin kiinnostavaa kuulla, miten romaani oikeastaan syntyy kirjailijan näppäimistöllä: Näkijän tytär on ollut päässä videona, josta se on muokattu tekstin muotoon tarinaksi. Historiallisia faktoja on täytynyt etsiä kirjallisista lähteistä, välillä kirjallisten lähteiden puuttuessa tutkijoilta. Kirjoitusprosessi on ollutkin näiden kahden, tarinan ja historiallisten faktojen, yhdistämistä, kertoi Vuori.

Itse pieniä kirjoitusharjoituksia tehneenä voin vain kuvitella faktojen etsimisen vaikeuden ja työn määrän. Vuori kertoo, että hän on ollut kiinnostunut keskiajasta jo pitkään; aivan tyhjästä  hän ei suinkaan lähtenyt rakentamaan historiallista romaaniansa.  

Teoksessa on muuten aika huikean hieno kansikuva. Vuori kirjoittaa historiasta, mutta on ajantasalla: FB-sivujen ja edellä mainitun blogin lisäksi häneltä löytyy myös uusi blogi, josta voi lukea kuulumisia. Sivuilta löytyy tietoa jo siitäkin, että Vuori kirjoittaa uutta romaania nimeltään Siipirikko.  

Itse tapahtumasta kiitos kuuluu tietenkin Tammelle. Oli kivaa olla lauantaiaamua viettämässä kirjallisessa seurassa. Kirjailija, joka vaikutti erityisen sympaattiselta ja puheliaalta esikoiskirjailijalta, tuli itse nähtynä ja kuultuna lähemmäksi ja kirjakin alkoi kiinnostaa paljon enemmän kuin jos olisin kirjan nähnyt vain kaupanhyllyllä. Itse kuulun niihin lukijoihin, jotka nauttivat kirjailijan puheista.

Kiinnostavaa oli myös tavata sellaisia kirjablogisteja, joita en ole aiemmin nähnyt irl.

Mukava herätys aamuun kaiken kaikkiaan. Tämä sisältöön kuulumaton kuva maisemasta, joka oli vaan niin ihastuttava matkalla kaupunkiin.