MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Viimeisin

Aiemmassa postauksessani mainitsin intialaisen talk show'n, joka on supertähti Aamir Khanin houstaama ohjelma. Ohjelmassa on nostettu esiin monta nyky-Intian ongelmaa ja tänään siitä tuli viimeisin osa, joka on myös sarjan viimeinen. 

Ohjelmaa pääsee katsomaan ohjelman kotisivuilta, englanniksi saa tekstityksen, kun sen valitsee kohdasta 'select language'. Olin lopultakin yllättynyt, että ohjelmassa nostettiin esiin ne perimmäiset asiat, jotka minun mielestä estävät Intiaa, tai mitä tahansa toistakin maata, kehittymästä paremmaksi maaksi, paremmaksi sen ihmisille; epätasa-arvo, naisten alistaminen, koulutuksen puute, korruptio ja se, että halutaan nähdä asiat kaikkien muiden ongelmina, ei itseään liikuttavana, vaikka epätasa-arvo vaikuttaa aina ihan jokaiseen maailman ihmiseen. Samalla nämä asiat ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa: jos jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja päästä elämässä eteenpäin, ei olisi tarvetta korruptioon ja samalla, kun itsellä on hyvät mahdollisuudet, on valmis suomaan ne samat mahdollisuudet myös toisille. Tiedän, että tämä on hieman ideologista, sillä vaikka Suomessa meillä pääsääntöisesti on näin: kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet elämässä, ei meilläkään eletä vailla ongelmia. Ja kun ihmisiä on 5 miljoonaa, eikä reilut miljardi, niitä ongelmia on jotenkin helpompi hallita. 

Ohjelma käsitteli ongelmia uudesta näkökulmasta. Sanoisin, että positiivisesta näkökulmasta: se esitteli ihmisiä, jotka ovat jo tehneet ongelmille jotain. Esitellyt ihmiset olivat ns. arjen sankareita, jotka oman elämänkokemuksensa vuoksi olivat elätelleet unelmia paremmasta ja ennen kaikkea siitä, että kenenkään toisen ei tarvitsisi enää kokea samaa kuin minkä on itse kokenut. Erityisen vaikutuksen teki Prajwalan perustaja: nainen, joka perusti kodin niille muille naisille, jotka ovat kärsineet maan kaksinaismoralismista ja sen seurauksista. Naiset ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi ja mukaan prostituutioon. Vaikka Prajwalassa naiset saavat elämänsä takaisin, ei suurempi yhteisö halua silti ottaa heitä takaisin, koska elämä prostituoituna on liannut heidät. Aivan kuin he itse olisivat valinneet osansa. 

Ongelmia ja niiden aiheuttamia suruja on paljon, mutta kuten ohjelmassakin näytettiin, niin paljon kuin pahaa onkin maailmassa, vielä löytyy myös hyvää ja hyviä ihmisiä jokaisesta maailmankolkasta. Silti koen, että on tärkeää tuoda esiin asioita ja jonkun on oltava se, joka ne asiat tuo esiin. Aamir Khan on jo valmiiksi Bollywoodin omatunto, koska hänen elokuvissaankin on käsitelty vaikeita aiheita, joten hän sopii hyvin tähän konseptiin. Ja vaikka hän saakin järjettömän summan rahaa esiintymisestä ohjelmasta, uskon, että tällaisesta ohjelmasta on kuitenkin enemmän positiivista kuin negatiivista seurausta. Jos jollakin on valtaa, on arvostettavaa, että valtansa käyttää tekemällä hyvää, eikä jahtaamalla itseään nuorempia naisia ja rettelöimällä stadionin katsomossa, niin kuin eräät näyttelijät. 

Ja mitäs vaikutusta tällaisella ohjelmalla muuten olisi, jos ei alkaisi miettiä, mitä hyvää voisi omassa elämässään tehdä? Ajatella, vaikka meillä on mahdollisuudet elämässä, avaimet sen kaikkiin osiin, niin jäämme narisemaan ja jahtaamaan sellaisia asioita kuin isompaa asuntoa, uudempaa autoa, litteämpää vatsaa.


En usko, että jokaisen ihmisen maailmassa tarvitsee perustaa sairaaloita, mutta ainakin oman työnsä voi nähdä taas toisessa valossa; ehkä omassa työssä on sittenkin hohtoa, koska siinä (toivottavasti) voi auttaa edes jonkun saamaan omasta elämästä kiinni. 


1 kommentti:

  1. Onpa kiiinnostavaa lukea Bollywoodista! Huomaan että tiesin siitä vielä vähemmän kuin luulin... mistähän näitä saisi katsoakseen Suomessa? Ei taida ihan ärrän vuokrahyllystä löytyä.

    VastaaPoista