MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Kesän hyvät ja huonot uutiset


Norkku haastoi minut miettimään 10 hyvää ja 10 huonoa asiaa kesästä. 

Haastan tässä jo heti seuraavat blogit listaamaan omat kesämuistonsa: 

Sonjan lukuhetket
luettua elämää
Matkalla mikä-mikä-maahan
Pihin naisen elämää.

Ensiksikin ne hyvät: 


1. Kaikki hauskat juhlat ja arkea inspiroivat pienet hauskutukset. 





2. Se, että lapsissani kulkee oma vereni - ja sen huomaa onneksi vain joskus. Kuten siinä, että iloisimmatkin juhlat voivat päättyä kauhuun, kun tien valtaa luonto (kastemadot).  




3. Kukat. Vaikka oma pieni puutarhani on ns. luonnon(kauniissa)tilassa, kukat ilahduttivat ja niitä keräiltiin kotiin tai ihailtiin kaupungilla koko kesän ajan. 

4. Tyttäreni suuren unelman täyttäminen: Muumimaailmassa vierailu. Itsestänikään se ei ollut niin paha paikka kuin etukäteen (ja Turussa asuessani) ajattelin. Oli myös mukavaa pyrähtää läpi Suomen Turun. 

5. Kaikki ne lukemattomat kirjat, jotka kesän alussa vaikutti mahdolliselta lukea. 






6. Luukki, jossa oli aina lämmintä vettä ja tilaa uida, grillata ja noh, fudata. 

7. Hesa Cup, jossa poikani (ja äitinsä) oli elämänsä ensimmäistä kertaa. Ensi vuonna jengi voittaa vielä tujummin. 





8. Kesälapset, joille jokainen päivä on seikkailu, ja kesäkaupungit, joissa silmä ja sielu lepää.  



9. Junamatkat kotiseudulle, joiden aikana sai levätä aivan yksikseen. Koska lapset, suhteellisen vilkkaat olivat kesäkuun alusta elokuun puoliväliin asti kotona, eikä jalkapalloleirejä ole kesän jokaiseksi päiväksi, on vilinää kotona joka päivä. 

Myöskin se, että kotiseudulta pääsi porukkaa tänne etelään, ja sain kerrankin seuraa aamukahvirituaaliin: siinä ei ole mitään kummaa, että kahvia juo kolme tuntia ja kannullisen. Se on hyvän aamun ja päivän avain. Ja kesällä aivan eri tavalla mahdollista kuin syksy-talvena.



10. Aurinko, meri ja hyvä ruoka.



Ja sitten ne huonot: 

1. Käärmeet. Valtasivat kotipihamme ja tulivat vastaan vielä muuallakin. En ole luontoihmisiä muutenkaan, saati sitten että ilostuisin, että luonto tulee liian lähelle.

2. Ettei kaikkea  suunniteltua voi toteuttaa. Olisin mielelläni käynyt parissa muussakin matkakohteessa. No, ensi vuonna sitten. Ehkä. 

3. Grillaamiseeni puuttuvat vieraat ihmiset. No, en saa puita palamaan, jos puut ovat liian isoja ja liian märkiä. Mutta osaan kuitenkin. Ainakin teoriassa ja vähän käytännössäkin. 

4. Naapurin lapset. Silloin kun ne viettävät päivän aamusta alkuiltaan meillä. Viikon ajan. Ja yrittävät toista. Vaikka ketään ei tarvinnut tänä kesänä pelastaa asuntomme vierestä isolta kiveltä. Ovat kehittyneet. Tai minä suljin ikkunat, enkä kuullut avunhuutoja. No, oikeasti en ole ollenkaan ilkeä, vaan mieluusti kasvatan naapureidenkin lapset, saanpahan niistä mieleiseni... 

5. Bussiin tulevat ihmiset, jotka ovat käyneet siwasta hakemassa kassillisen kaljaa ja juoksevat pysäkille, kun on niin kiire aloittaa pussikaljan juonti. Bussissa ahtaudutaan takapenkille, puhistaan ja aletaan huudella isolla äänellä kuskille, että saisko ilmastointia suuremmalle. Tai perheenäidit, jotka ovat tottuneet elämään ilmastoidussa talossa ja ilmastoidussa autossa, ja jäkättävät koko matkan kuskille, että bussissa on kuuma. Mitä pahaa siinä lämmössä on, että pitää kesälläkin yrittää jäädyttää itsensä? Ps. siihen ilmastointiin ei kuulemma kuski voi vaikuttaa mitenkään, on jotenkin automaattisesti päällä tai pois. Kuulin saman useaan kertaan kesällä. Kävelkää. 

6. Ihmiset, jotka odottavat hetkeä, että voi valittaa, miten kuuma ja helle on. Ei ole 10 kuukauteen vuodessa, joten miten edes ehtii saada itsensä hikeen siinä kahdessa kuukaudessa.... Sitä paitsi, melkein kaikkialla muualla maailmassa on aina kuumempaa, ja meillä Suomessa on muuta maailmaa puhtaampaa vettä ja sitä on enemmän. Vesipullo mukaan, ohoi! 

7. Nyt pitää jo hieman keksiä, mutta kesätyöntekijät kesän alussa, kun tekee mieli vaikka kaupassa sanoa, missä kulmassa tuotetta se viivakoodi sijaitsee, kun se ei millään löydy, mutta on maitopurkissa aina samassa paikassa. Ollut monta(kymmentä) vuotta, mutta pitää joka kesän alku keksiä uudelleen. 

8. Tallinnan-laivat. Tarviiko selittää? No, ihmiset, jotka valtaa jokaisen istuinpaikan ja toisen tuolin matkalaukulle ja kolmannen läppärille. Tönivät toisia ja l a p s i a. 

9. Tallinnan Hesen ketsuppi, joka maksaa 20 senttiä. Sen tajuaa vasta, kun istuu pöytään ja kun jonottaa uudelleen niiden kohta Tallinnan-laivaan tunkevien ihmisten kanssa, ostaa vain yhden paketin. Jotta voisi kohta mennä taas jonottamaan toista ketsuppipussia. 

10. No siis kaikkein inhottavinta on, että kesä loppuu ja nyt sataa vettä ja on kylmä. Seuraavat 8-9 kuukautta. Ja että aamulla ensimmäinen ajatus on, että tarvisko mennä aamusaunaan, kun on varpaat jäässä. 



17 kommenttia:

  1. Kivoja ja vähemmn kivoja muistoja kesältä:) Palaan itsekin tähän hyvän hetken sattuessa. Nyt kuitenkin vielä kirjojen taistelutantereelle takaisin:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. =)

      Mä käyn lukemassa aina sun taistojasi!

      Poista
  2. Kiitos haasteesta! Vastaan siihen oikein mielelläni tässä joku kerta kun kerkeän! :)

    Mukava kesä sinulla on varmasti ollut, kuten myös itselläni. Luulen, että hyvien asioiden listaaminen tulee olemaan huomattavasti helpompaa kuin huonojen.

    Kiva, että kävitte muumimaailmassa! Itse olen käynyt siellä "kunnolla" joskus lapsena viimeksi ja mieleen jäi vain vaaleansininen muumipeikon muotoinen tikkari, jota nuoleskelin. Nyt vahemmiten meillä oli yhdessä vaiheessa tapana käydä sisarusten kanssa siellä aina joulupäivänä kävelemässä. Talvellahan siellä ei ole mitään toimintaa, mutta sinne saa vapaasti mennä. Siinä on aivan omanlaisensa taika nähdä ne muumitalot verhottuina valkeaan lumeen hiljaisuuden keskellä. Ja kun käyttää vähän mielikuvitusta, niin voi melkein kuulla muumien ja muiden olentojen raskaan talviunihengityksen sieltä talojen uumenista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, onhan ne huonot jostain kaivettava, mutta muistan kyllä saaneeni herneen nenääni aina joskus =) Kiva, että otat haasteen vastaan!

      Talvella onkin varmaan kiva käydä muumeilemassa, kun ei ole liikaa väkeä. Itse tykkään käydä Korkeasaaressa aina talvella, koska siellä ei ole oikein ketään, mutta eläimet ovat hereillä (paitsi karhut).

      Tuollaisen muumilaakson hiljaisuuden voi oikein aistia tuosta kirjoituksestasi ♥-

      Poista
  3. Voi miten kauniit lapset sinulla on! Mukava oli lukea muistojasi kesästä, tosin minä en suostu kesästä vielä luopumaan, ja miksi luopuisin, kun juuri istuin pihalla auringonpaisteessa topissa ja hameessa ja lämmin oli, eli kesä jatkuu ainakin meillä. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, henkinen luopuminen kesästä varmaan meneillään... Onneksi jotkus kesäjutut jatkuu vielä, vaikka vaatetus lisääntyy. Mutta mikä ihaninta, ettei heti tule pakkasta ♥

      Poista
  4. Kiitos haasteesta! Onkin mielenkiintoista alkaa kaivella muistia. Meidänkin piha on muuten ollut koko kesän varsin luonnonkauniissa tilassa. ;) Viherpeukaloinnostusta odotellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että otit haasteen vastaan!

      Joo, viherpeukalo joko on tai sitten ei.... ja luonnonkaunis on aina luonnonkaunis ♥

      Poista
  5. Kauniita muistoja kauniiden kuvien kera. Paitsi tietenkin nuo huonot puolet. Olkaamme armollisia kesätyöntekijöille: jostainhan se on aloitettava heidänkin. Ja voihan sen viivakoodin paikan vinkata ystävällisesti :)

    Täällä kesä jatkuu edelleen eikä alle parinkympin lämpöasteita ole onneksi luvassa ainakaan pariin viikkoon (paitsi tietty öisin). Olen ehdottomasti kesäihminen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, muistan itsekin etsineeni sitä maitopurkin koodia ja jotkut koodit ovat vieläkin muistissa, kun silloiset laitteet eivät lukeneet koodeja, niin kuin kanankoipien. Onneksi koneet ovat kassalla parantuneet...

      Joo, hieman kesäistä on iltapäivällä, kun tulee kotiin päin. Aamulla kaipailee jo toppatakkia....Toivotaan, että lämmin sää jatkuu vielä pitkään...

      Poista
  6. Kiitos haasteesta! Ryhdyn keräilemään kuvia ja miettimään listaa.

    Ihania muistoja ja lapsia! Käärmeistä kauhistuisin minäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että otit haasteen vastaan!

      Käärmeet joo ei oo kivoja...

      Poista
  7. Ihanan valoisia ja kesäisiä kuvia kauniista lapsista.

    Kastemato tiellä voi olla koettelemus :)

    VastaaPoista
  8. Sinun kesäsikin kuulostaa kivalta. Vaikka naapurin lapset ja Tallinnan laivamatka ehkä eivät... ja ymmärrän, molemmissa kohdissa, hyvin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja jos naapurit löytää tänne, niin tykkään kyllä teidänkin mussukoista ♥

      Poista
  9. Kauniita lapsia sinulla <3

    Minäkään en valita kesän helteestä. En, vaikka joutuisin ajamaan päivän auringossa kuumenneella ilmastoimattomalla autolla :D Noille lastentönijöille ei minunkaan ymmärrykseni tai kärsivällisyyteni riitä!

    VastaaPoista