MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

David Lagercrantz: Minä Zlatan Ibrahimovic

Aloitin David Lagercrantzin Minä Zlatan Ibrahimovic -kirjaa vuosi sitten, pääsin sivulle 200, mutta tuntui, että jouduin lukemaan aivan liian monta paska-sanaa ja aivan liian ankean elämän kuvausta Rosengårdin lähiöstä. Aikomuksenani on aina ollut palata kirjaan takaisin ja ensi viikolla alkavien MM-kisojen kunniaksi päätin rutistaa kirjan loppuun asti (toki aloitin sen myös alusta tuon vuoden tauon jälkeen). Kirja on aika nopealukuista, luin sen parissa päivässä, vaikka sivuja pokkariversiossani oli melkein 500 (ensimmäiset 50 tosin kuvaliitteitä). 

Minä Zlatan Ibrahimovic -kirja kertoo tietenkin ruotsalaisesta jalkapallotähdestä Zlatanista. Jo heti kirjan alussa Zlatanista luodaan pahis-imagoa, kun hän valmentajan kielloista huolimatta porhaltaa treeneihin Ferrarilla. Joukkueella kun on Audin kanssa sponsorisopimus, ja kaikkien pelaajien pitäisi ajella vain audeillaan. Huonoon kauteen espanjalaisessa Barcassa palataan vielä kirjan loppuvaiheissa, mutta ensin palataan Zlatanin lapsuus- ja nuoruusvuosiin Rosengårdiin. Elämä on juuri niin köyhää ja ongelmaista kuin ongelma- ja maahanmuuttajalähiössä vain kuvitella saattaa: jääkaapissa ei ole ruokaa, isä juopottelee, äiti tekee 14-tuntista työpäivää siivoojana, lasten huoltajuus vaihtuu aika ajoin ja sisarukset ajautuvat erilaisiin vaikeuksiin. Zlatan pelaa jalkapalloa, mikä pelastaa hänet varkaan uralta. Sen verran monesti Zlatan ehtii varastella polkupyöriä, että siirtyminen vakavampiin rikoksiin olisi vain ajan kysymys. Ellei olisi jalkapalloa. 



Zlatan pyöräilee yksin treeneihin, kun ruotsalaiset ikätoverit kulkevat vanhempiensa kyydeillä. Zlatanin isä loistaa poissaolollaan, kun taas ruotsalaiset vanhemmat notkuvat kentänreunalla. Zlatanin käyttäytyminen on aggressiivista ja sellaista, jota lasten vanhemmat eivät siedä: he jopa keräävät nimilistan saadakseen Zlatanin pois seuran harjoituksista. Ei ole helppoa sopeutua ja olla niin kuin kaikki muut. Pelikentällä Zlatan kikkailee liikaa, eikä syöttele muille. Samalla omapäisyys ja oma harjoittelu lähiön pihoilla on myös se, mikä tekee Zlatanista tähden. Näistä omantakeisella tyylillä tehdyistä maaleista Zlatan on tähteytensä ansainnut, tai ainakin huomionsa. 

Kirjassa edetään Zlatanin uraa kronologisessa järjestyksessä Malmöstä Ajaxiin ja italialaisiin seuroihin, välillä käydään Baecelonassa pettymässä. Kirjan sivuilla kerrataan Zlatanin tärkeitä ja näyttäviä maaleja (mm. edellä olevassa linkissä olevia) ja seuraotteluiden lisäksi käväistään maaotteluissa. 

Idea kirjassa on selvä: kukaan ei usko, että Zlatanin-kaltaisesta pahiksesta ja maahanmuuttajataustaisesta pelaajasta voisi tulla mitään, mutta ähäkutti kaikille epäilijöille: hänestäpä tulee. 

Zlatanin perhe-elämään kirjassa päästään tutustumaan myös, lapsuudenkodistaan selvittyään hän tapaa viehättävän naisen, jonka itselleen yllätykseksi saa itselleen. Kaksi lasta muuttavat Zlatania ehkä enemmän kuin mikään muu. 

Zlatan on ruotsalainen ja alleviivaa kirjassaan sitä, että hänelle on aivan sama, mistä joku on kotoisin tai mikä kenenkin etninen tausta on. Siksi tunnen hieman tekeväni väärin, kun liitän kirjan osaksi "Kirjallisuutta fudis-maista" -haasteeseeni ja ymppään kirjan maahan Bosnia ja Hertsegovina. Zlatanin isä on kotoisin Bosniasta, ja sota vaikutti häneen niin, että hän Ruotsissakin kuuntelee uutisia entisestä kotimaastaan ja juo unohtaakseen tai muistaakseen. Oikeastaan tuntuu, että Zlatanin ura on myös isän pelastus: isä kiinnostuu poikansa urasta ja herää takaisin elämään mukaan. Myöskin äiti pääsee siivoojan palkalla vuokraamastaan ahtaasta asunnostaan isompaan, kiitos Zlatanin. 



Kirjassa lähiötausta liimataan Zlatanin ylle tiukasti, ja myös se, että ruotsalaisuus ei ole kovin itsestäänselvä asia Zlatanille, käy ilmi, että hän ei koskaan katso ruotsalaisia tv-sarjoja tai leffoja. Elämä on oikeastaan vain lähiö omine sääntöineen, kunnes jalkapallo vie maailmalle. Lähiö on Zlatanin tausta, ja sieltä selvinneet näyttävät menestyksensä kalliilla autoilla ja kullalla: 

Näytin varmasti tyypilliseltä jugo-urpolta kultakelloineni ja autoineni, huudatin autostereoista musaakin liian kovalla. 

Minä Zlatan Ibrahimovic -teos ei ehkä ole maailman hienoin kaunokirjallisesti tai draaman jännitteidensä takia, mutta monelle nuorelle kirja on taatusti tärkeä. Puhekielimäisyys varmaan iskee sellaista lukijaa, jota kirjallisuus ei ehkä muuten tavoita. Kirja on täsmävalinta sellaiselle lukijalle, joka pitää jalkapallosta, koska kirjassa on aika paljon pelien kulun kuvailua, mutta kirja toki toimii myös selviytymistarinana. Kirjan sanoma tulee esiin sen viimeisillä sivuilla: 

- - tuolla jossain on monia kaltaisiani, nuoria tyttöjä ja poikia, jotka saavat nuhteita siitä etteivät he ole niin kuin kaikki muut. Ja totta kai niille nuhteille on usein myös aihetta. Minä uskon kuriin. Mutta se mikä minua raivostuttaa, on kaikki ne valmentajat, jotka eivät ole itse päässeet huipulle, mutta ovat silti kaikesta niin varmoja: Näin meidän pitää toimia, eikä millään muulla tavalla! Se on niin yksioikoista. Niin tyhmää! 
Vaihtoehtoisia tapoja on tuhansia. Ja se mikä on erilainen ja vähän nurinkurinen, on usein myös se paras tapa. Vihaan sitä kun persoonat painetaan alas. Jos minä en olisi ollut erilainen, en nyt istuisi täällä. Ja en todellakaan tarkoita sitä näin: Olkaa niin kuin minä. Yrittäää olla Zlataneita! En todellakaan. Jokaisen täytyy valita oma tiensä, mikä ikinä se onkaan. Mutta ei saatanassa pidä kirjoittaa mitään listoja tai jättää porukan ulkopuolelle vain sen takia, että sinä et ole samanlainen kuin kaikki muut. 

David Lagercrantz: Minä Zlatan Ibrahimovic
2011, WSOY
Jag är Zlatan Ibrahimovic - Min historia
suomentanut Miika Nousiainen
483 sivua (bon-pokkarit)



9 kommenttia:

  1. Mä hommasin tämän e-kirjana tovi sitten. Jostain syystä mulla on mielikuva, että tämä on tooosi hyvä kirja. Saas nähä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, onhan tämä aika erilainen kuin mitä yleensä luen. Ja monia itselleni uusia pelaajia ja valmentajia tulee paljon ;)

      Poista
  2. Mieheni on tämän lukenut, minä en. Tuossa se pöydällä minua odottelee... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää muakin odotteli pitkään. Olenpahan lukenut =)

      Poista
  3. Mä kuuntelin tämän pari kesää sitten ruotsiksi äänikirjana. Tykkäsin jostain syystä ihan hulluna. Ennen kirjaa en voinut sietää Zlatania, mutta kirjan avulla jotenkin vähän tykästyin ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla meinas käydä päinvastoin. Olen tykännyt Zlatanin hullusta tyylistä, mutta noi autot ei oikei iskenyt, paitsi ehkä vähän se Enzo.. Mutta siis sellanen elvistely.

      Poista
  4. #DareToZlatan ;)
    Mä luin tän noin vuosi sitten, Zlatan on ykkönen! (Siis heti Wayne Rooneyn ja muiden ManU:n pelaajien jälkeen...) Tykkäsin kyllä herrasta jo ennen kuin luin kirjan mutta luettuani sen tykkäsin enemmän. Jotenkin se kertomus vaimon tapaamisesta ja riiaamisesta ja tarinat lapsuudesta sekä Zlatanin itseriittoisuus vaan kolahtaa muhun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo Rooneyn jälkeen paikka vapaana ;)

      Selasin just tänään Rooneyn kirjaa, ja kirjana taitaa Zlatan voittaa 6-0. Rooneyn kirjassa oli ottelutuloksia, jotka heti alkoi tökkiä silmään.
      Zlatanista pidin ennen kirjaa just noiden älyvapaiden potkujen takia, joiden ansiosta pallo löytää tiensä maaliin jostain ihmeen syystä. Onhan tuota pahan pojan imagoa varmaan ruokittu aika usein mediassa, varmaan ihan pehmis sitten kuitenkin ♥

      Poista
    2. Mulla on toi Rooneyn kirja (tottakai ;) ) ja täytyy myöntää että kirjoissa Zlatan voitti. Rooneyn kirja keskittyy pelkästään jalkapallouraan, henkilökohtaisia juttuja mainitaan hyvin vähän ja nekin lähinnä sivulauseessa. Kiinnostava kirja kyllä sekin mutta värikkäitä tarinoita ei niin paljon kuin naapurimaan herralla. :)

      Poista