MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

torstai 1. maaliskuuta 2012

C niin kuin Casa kirjoja, A niin kuin Alesta

Ei voi mitään, kevät tekee tuloaan.
Värit valtaavat maamme.
Kaupoista saa muutakin väriä kuin harmaata ja mustaa vaatteissa.
Postista ei saa enää vedettyä pulkkakuormana kirjapakettia,
koska lumikasat ovat muuttuneet vedeksi ja loskaksi.

Vesisade aamulla töihin mennessä ei ole koskaan tuntunut niin ihanalta kuin
maaliskuussa.
Syksyllä sama sade tuntuisi vain kylmältä, 
mutta nyt se tuntuu siltä, että lumi sulaa kohisten ja katoaa silmissä.

Kevään alun (ei, älkää puhuko takatalvesta)
kunniaksi päätin tehdä kirjablogini ensimmäisen 
ostopostauksen
(ja voi olla, että olen tehnyt aikaisemminkin,
kaikkea vaan ei voi muistaa).

Kaupunkiimme nimittäin tulim syksyllähän se oli,
lempikauppani. 
Syksyllä 2003 ostin kaikki vaatteeni tästä samasta C:stä, 
kaupunki oli vain toinen. 
Tämän talvenkin olen suurelta osin vaatettanut 
samasta paikasta. 
Aika jännää, että makuni on melkein kymmenen vuotta pysynyt samana, 
tai kauppa pysynyt kymmenen vuotta makuni mukana. 
Niin kuin mulla olisi jotain vaatemakua. 

Nämä värit ovat vain niin, 
no, värejä!

Kirjathan ovat asusteeni, 
joten on tärkeää, että ne sointuvat ja säveltyvät 
puseron väriin.
Siispä, näissä kevätväreissä 
lähdetään lukuintoa hakemaan. 
Alekirjat A:sta.  



 Anita Nair: Mistress
Mulla on ollut pitkään (vuoden ajan) projekti, jossa luen intialaista kirjallisuutta. Näin se pikkuhiljaa etenee. Ainakin kirjat hyllyyn.

 Thomas Glavinic: Toiveet jotka toteutuvat
Ei itse asiassa hajuakaan, minkälainen tämä itävaltalainen kirjailija on, mutta keski-ikäisen miehen kolmen toiveen mukaan mennään.

 Maria Cecilia Barbetta: Muodistamo Los Milagros
Tämä kirja on kiinnostanut kirjastossa, Saksassa kauneimmaksi kirjaksi valittu kirja on erikoinen painoasultaan.

 Vivi-Ann Sjögren: Kasvokkain 
Sjögreniä olen lukenut joskus aiemmin, tätä teosta en. Afrikka, ihonväri ja Afrikka-kuvamme. Luulen, että Sjögren kirjoittaa näistä kiinnostavasti.

 Tahmima Aman: Kulta-aika
Bangladeshin itsenäistymisen aikaan sijoittuva kirja. No, tämä on vain sitä mun kiinnostuksen aluettani. Myöskin ollut kirjastosta lainassa, mutta en ole saanut luetuksi.




 Gita Mehta: Joen sutra
Tämän olen aloittanut kerran (tai pari), mutta sekin on jäänyt kesken. Ehkä se jossain vaiheessa omasta kirjahyllystä päätyy luettavaksi asti.



 Stephen Kuusisto: Kuulokuvia
"Miksi ylipäätään matkustaa minnekään jos ei näe mitään?" kysyy takakannen teksti. Kirja, jossa kierretään koko maailma. Oih, voiko olla mitään enemmän kiinnostavaa?

 J. P. Pulkkinen: Kaikki onnelliset perheet
Mikä on onnellinen perhe? Mikä on onneton perhe? Kahden perheen toiset puoliskot kohtaavat - mitä tapahtuu...

 Ron Currie Jr: Juniorin erikoinen elämä
Sarjassamme lainassa olleet, aloitetut, mutta ei koskaan loppuun asti luetut.
Elän siis uskossa, että kaiken saan luetuksi, kun sen kannan kirjahyllyyni.




 Merete Mazzarella: Uskottomuuden houkutus
Siitä itsestään, oletan.
En ole ehkä koskaan lukenut yhtään Mazzarellan kirjaa, mutta kiinnostaa kyllä.

Olen mä muitakin kirjoja ostellut, mutta uskallankohan niistä edes kertoa...


4 kommenttia:

  1. Noista olen lukenut Pulkkisen kirjan, joka oli ihan ok. Annoin sen juuri voittajalle Suomalaisen keskiluokan arki -haasteen arvonnassa. :) Niin, ja tietysti tuon Mazzarellan, joka oli kiintoisa, mutta se on aika paljon puuduttavampi kuin muut lukemani Mazzarellat (ja näin ovat monet muutkin sanoneet), joten älä luovuta kokonaan hänen kanssaan, vaikket tuosta innostuisi!

    Ja Sjögreniä ostin alesta runsaasti minäkin. :)

    VastaaPoista
  2. Erinomaisia väriyhdistelmiä ja kiinnostavan kuuloisia kirjoja! Hyviä löytöjä olet tehnyt.

    VastaaPoista
  3. Kevät! ♥ En masennu edes pohjoiseen kääntyneestä tuulesta, kunhan ei enää lunta tulisi. (Tietysti sitä tulee, mutta ainahan voi toivoa...)

    Minäkin ostin tuon J. P. Pulkkisen toissa päivänä, en kylläkään alesta vaan Pelastusarmeijan kirppikseltä. Pulkkisen tuoreehko omaelämäkerrallinen musiikkikirja (vai musiikillinen omaelämäkerta?) Pieni kaistale maata teki niin hyvän vaikutuksen, että uskon miehen osaavan kirjoittaa myös fiktiota.

    VastaaPoista
  4. Karoliina, joo muistan sun kirjoituksen teoksesta. Olen jo valmiiksi vähän pettynyt, siis Mazzarellasta.

    Luru, joo nämä kiinnostavat kyllä - vielä kun tietäis, että milloin lukea..

    Pekka, joo tällä hetkellä pitää nähdä vain sulaneet kohdat =) Pulkkinen vaikuttaa kyllä kiinnostavalta!

    VastaaPoista