Craig Thompsonin Blankets tuli tietoisuuteeni Nenä kirjassa -blogin kautta, Thompsonin teoksia olen aiemmin lukenut Habibin, joka oli viime vuoden iso sarjakuvaelämykseni. Raahasin Blankets-kirjan heti mukaan, kun se tuli vastaan (kirjastossa). Kirja oli pakko lukea alusta loppuun melkein samalta istumalta. Pidin tosi paljon tästäkin Thompsonin kirjasta, vaikka se onkin aivan erilainen kuin Habibi.
Kirja on omaelämäkerrallinen teos, jossa kuvataan kirjailijan lapsuutta kristillisessä kodissa ja koulussa, jossa hän joutuu kiusatuksi. Elämä ei näytä todellakaan mukavalta: kotona on tiukan kurin lisäksi kesällä aivan liian kuuma ja talvella järkyttävän kylmä. Koulussa kirjoittaja piiloutuu piirustustensa taakse, kunnes kokee jonkun sortin hengellisen herätyksen ja lopettaa piirtelyn sen synnillisyyden takia. Lopulta hän vain yrittää sinnitellä koulumaailmassa, johon ei sovi ollenkaan, koska hän ei ole urheilullinen, vaan pieni ja laiha piirtäjäpoika.
Sarjakuva on kasvukertomus: pojan lapsuus alkaa jäädä taakse ja elämässä tulee esiin kaikki teinielämään liittyvä. Kodin ja koulun lisäksi yksi tärkeä paikka elämässä on ollut kirkko. Uskonnollisella talvileirillä poika tapaakin vihdoin tytön, Rainan, jonka kanssa kokee kaikkea uutta. Koska molemmat ovat vakaasti kristittyjä, he elävät parisuhteessa, mutta eivät harrasta esiaviollista seksiä.
Peitto liittyy pojan kasvutarinaan aina, kun on tärkeistä henkilöistä kyse. Kirjoittaja nukkui kodissaan samassa sängyssä pikkuveljensä kanssa. Yleensä nukkuminen oli tappelua ja kärsimystä, mutta välillä pojat löysivät veljeyden kirjaimellisesti saman peiton alta.
Peitto tulee tärkeäksi myös Rainan kanssa, sillä Raina on ommellut itse tilkkutädin, jonka antaa rakkaalleen. Myöhemmin kirjoittaja kääriytyy vilttiin rakkautensa hiilloksella. Tunteet ovat puoleen tai toiseen aina kovin suuria, kuten teinimaailmassa kuuluukin. Suhde kristinuskoon muuttuu kasvun myötä, mutta uskonnollisuus pysyy mukana läpi kirjan.
Yksi kirjan tärkeistä kuvatuista asioista on talvi. Talvi ympäröi eri vuosina tapahtuvia episodeja. Talvi ja varsinkin lumi on ihmeellinen asia, josta välillä nautitaan kahdestaan, välillä yksin.
Pidin kirjasta, vaikka pojan kasvu mieheksi ei ehkä ollut kovin itseäni koskeva asia, ja toisaalta pojan kasvukertomuksia on maailma tulvillaan. Thompsonilla on taito kirjoittaa ja varsinkin kuvata tapahtumat niin, että niistä huokuu tunne voimakkaasti lukijalle asti.
Lisäksi täytyy vielä antaa kiitosta blogimaailmaan, koska olen kirjablogien kautta löytänyt uudelleen sarjakuvakirjat, ja etenkin tuntuu, että kaikkein loistavimmat sarjakuvakirjoittajat. Tämä oli todellakin lukemisen arvoinen teos!
Lisäksi täytyy vielä antaa kiitosta blogimaailmaan, koska olen kirjablogien kautta löytänyt uudelleen sarjakuvakirjat, ja etenkin tuntuu, että kaikkein loistavimmat sarjakuvakirjoittajat. Tämä oli todellakin lukemisen arvoinen teos!
Craig Thompson: Blankets
2003 Top Shelf Productions
582 sivua
582 sivua
Tämä on ihan huippu! Minulle tämä oli ehkä läheisempi kuin Habibi henkilökohtaisista syistä, mutta onneksi ei kuitenkaan tarvitse päättää, kumpi on parempi. Molemmat ovat huippu-upeita!
VastaaPoistaSamaa mieltä: molemmat on upeita kirjoja, omalla tavallaan.
PoistaMulle se Habibi oli niin upea, koska oli ensimmäinen Thompsonin kirja, jonka luin. En pitkään aikaan tajunnut, että jotain niin hienoa voi olla!
Oh, tämän tahdon lukea! Kiitos seikkaperäisestä ja innostavasta esittelystä.
VastaaPoistaOllos hyvä, tätä kyllä voi suositella sarjisten maailmasta.
PoistaBlankets on tosiaan tämän vuodenajan kirja, lumimyräköihin ja narskuviin askeliin osaa eläytyä nyt oikein hyvin. Hieno kirja, tykkäsin kovasti (lumesta huolimatta!) ;)
VastaaPoistaNo niinpä! Johan tuossa kirjan lopussa oli ainakin lupaus keväästä mukana. Mutaa odotellessa!
Poista