MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

perjantai 22. helmikuuta 2013

Kahdeksan asiaa / New Blog Love


Reissausta ja ruokaa -blogista sain haasteen, jossa pitäisi kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
 
1. Kiitä haasteen antajaa
2. Jaa haaste kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoita näille kahdeksalle haasteesta
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi
 
Kiitokset siis haasteesta ja laitan tähän kahdeksan satunnaista kirjallista asiaa itsestäni.
 
 
1. Ensimmäinen kirjallinen villitsijäni oli varmasti Viisikko-kirjat. Kirjat tulivat mieleeni lukiessani Satu Grönroosin Lumen syliä, jossa päähenkilö Helmi luki kirjoja.
Olen keräillyt kirjoja lapsena, mutta ei näitä kovin montaa ole päässyt kertymään.
 
 
2. Samaan aikaan, kun luin viisikkoja ja muita löytöjäni, kiersin metsää sukset jalassa ja kesäisin olin lumettomalla pelikentällä.
Jotenkin minua aina on siepannut näkökulma, että lapset voivat olla joko urheilullisia tai kirja- tai muita nörttejä. Lapsena aikaa on niin moneen asiaan, että toinen asia ei sulje pois toista; kaikkea ehtii harrastaa. Itse ehdin olla viisi iltaa viikossa kentällä ja ahmia järkyttävän kasan kirjoja samalla.

 
3. En ole koskaan lukenut ns. tyttökirjoja. En vieläkään voi sietää perinteisiä tyttökirjoja.
Luin sitä vastoin Merri Vikin Lotta-kirjoja ja Anni Polvan Tiina-kirjoja.
 
4. Myöhemmin luin Anni Polvan aikuistenkirjoja - ja huomasin, miten pahasti maailmankuvani meni vikaan, kun ystäväni oli lukenut aivan toisenlaisia romanttisia kirjoja. Pärjättiin aivan eri tavalla rakkauden kanssa, enkä minä ollut se, joka voitti.

 
 
5. Olen myös lukenut kaiken maailman hevoskirjoja, vaikka en ole ollutkaan perinteinen hevostyttö.
 

 
6. Heppahöperön käsikirja ei ole siis  minun kirjani, mutta kuvaa suhdettani hevosiin:


7. Luen mieluiten kirjoja muualta maailmasta kuin Briteistä tai USA:sta. Ehkä siksi, että minua kiinnostaa elämä aina jossain toisaalla.
 
 
 
8. Siitä huolimatta luen tällä hetkellä Chad Harbachin Pelin henki -kirjaa, koska en voi vastustaa uutuuskirjoja, joita tuntuu aina löytyvän niin paljon enemmän maalaiskirjastosta.
 
 
 
Vera Valan Italia/kirjailija-aiheisesta blogista

Tunnustuksen sääntöihin kuuluu:

- linkittää bloggaaja, jolta tunnustuksen sai

- valita viisi ihanaa blogia, joilla on alle 200 lukijaa (ja kertoa se valituille jättämällä kommentti heidän blogiinsa)

- toivoa, että tunnustuksen saaneet laittavat tunnustuksen eteenpäin.
 
Laitan molemmat (haasteen ja tunnustuksen) eteenpäin viidelle blogille, joissa en ainakaan ihan ensimmäisellä sivulla nähnyt samoja (sori, jos tulee samat uudelleen, nämä haasteet leviävät niin nopsaan).
 
 
 
 
 
 
 
 
 

23 kommenttia:

  1. Kiitokset! :)

    Minäkään en ole pahemmin välittänyt tyttökirjoista. Lotta-kirjoja luin, ja Tiinojakin vaikka jälkimmäisistä en muistaakseni edes mitenkään kauheasti pitänyt. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. =)
      Mä muistaakseni vielä pidinkin tiinoista, vaikka olihan kirjoissa vähän vanhahtavaa juttua, ainakin niissä, jotka oli kirjoitettu 60-luvulla. Niitä olisikin ehkä kiva nyt lukea ja verrata tuohon Lumen syli -teokseen =)

      Poista
  2. Minäkin tykkäsin sekä Enid Blytonista että Lotta- ja Tiina -kirjoista. Oletko muuten lukenut koskaan Etsiväkaksosia? Ne olivat huippuhauskoja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, juuri ne olivat mun suosikkejani:

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Etsiv%C3%A4kaksoset

      Kiitos, kun muistutit! Olivat vielä kirjastossa aina ihan ensimmäisenä, kun kirjailijan nimi alkoi A:lla. Sitten tulivat tietysti Neiti Etsivät ja Dana-tytöt =)

      Poista
  3. Mielenkiintoista! Aika paljon kuin minun lapsuuteni kirjavillitykset. Ainut minuun kovasti vaikuttava lisä oli se, että luin kaikki Tarzanit ja paljon muista seikkailu, scifi - ja intiaanikirjoja. Niistä tuli varmaan sellainen halu matkustaa ja seikkailla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä en ole koskaan lukenut tarzaneita, vaikka yksi kirja löytyykin täältä vanhempieni kirjahyllystä =)

      Scifejä luin joskus yläasteella, mutta seikkailukirjatkin jäivät lukematta. Jos Enid Blytonin kirjoja ei lasketa seikkailuksi.

      Poista
  4. Tuo Pelin henki kiinnostaa kovasti minua, olen sitä jo pari kertaa hiplaillut kirjakaupassa. Mutta minähän olenkin ihan hulluna jenkkikirjallisuuteen, joten se ei taida yllättää. ;)

    Minä olen lukenut elämässäni ehkä tasan yhden heppakirjan, ei oikein ollut minun juttuni nuorempana. Tiinoja voisi joskus lukea ihan vain nostalgiahengessä, mutta luen niin vähän nuortenkirjoja, että siihen pitäisi ryhtyä ihan tietoisena projektina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuortenkirjojen nostalgialukeminen voisi olla yksi tämän vuoden teemoistani... hmmm...

      No, Pelin henki on kyllä tosi mukaansatempaava teos, vaikka siis en osaakaan päättää, että pidänkö sen tyylistä vai en. Vähän liikaa ihmissuhdehöttöä mulle, ja vähän liikaa amerikkalaista maailmaa. Mutta en voi jättää keskenkään...

      Poista
  5. Minullekin Viisikot olivat niitä ensimmäisiä "oikeita" kirjoja (ihan ensimmäisiä taisivat olla Hiekkalan lapset). Minulla ei ollut Viisikkoja omana, mutta tuo kuva sinun kirjoistasi palautti mieleen kirjaston kirjoissa minua hämmentäneen seikan: Tim oli eri painosten kansissa ihan eri rotuinen koira! Muistaakseni toisissa kultainen noutaja ja toisissa jokin musta-valkolaikullinen.

    Minulle Tiinat eivät ole jättäneet muistijälkiä (olenkohan edes lukenut? TV-sarjan muistan kyllä), mutta Lotat kuuluivat suosikkeihini. Olen parhaillaan flunssan kourissa kotona ja juuri tällaiseen tilanteeseen tarvittaisiin vanhoja Lottia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä mietin just, että uskaltaiskohan noista jotain uudelleen lukea. Viisikoissa näyttäisi mun kirjoissa olla kultaisen noutajan näköinen koiruli =)

      Tiinaa en itse taas muista telkasta katsoneeni, jännää!

      Pitäis käydä katsomassa joskus lanu-osastoilta, että onko siellä muita vanhojen muistojen kirjoja, vai ovatkohan ne hyllyt jo kovasti muuttuneet. Ja mitä ihmettä mahtavat lukea nykyiset alakoululaiset...

      Poista
    2. Minäkin taisin lukea noita sinun omistamasi sarjan Viisikkoja, koska Tim on mielikuvissani kultainen noutaja. :)

      Poista
  6. Kiitos haasteesta!:) Otan sen mielelläni vastaan! Olen vastannut tähän samaan haasteeseen viime syksynä, mutta siitähän on niin kauan jo aikaa, että nyt on selvästikin jo uusien paljastusten paikka :D

    Mielenkiintoista löytää naispuolinen kirjaharrastaja, joka ei tykkää ollenkaan perinteisistä tyttökirjoista! :D Luulin, ettei sellaisia kenties olisi olemassakaan. Itselleni ne ovat niin itsestäänselvä fanituskohde. Lotta-kirjoja en ole koskaan itse lukenut, mutta on ollu pitkään mielessä, että pitäisi joskus koettaa.

    Mulla oli muuten vielä hekti sitten tuo Heppahöperön käsikirja, joka on mitä mainioin. Pistin sen kuitenkin pois siivotessani kirjahyllystäni tilaa uudemmille tulokkailla. Nyt tuon kuvan nähdessäni minulle tuli hieman katumus päälle, olisiko sittenkin pitänyt säästää! Olin koko teini-iän henkeen ja vereen asti heppahöperö ja silloin tuli ahmittua heppakirjoja aivan kaksin käsin. Olisikin mielenkiintoista koettaa uudelleen, miltä heppakirjat maistuisivat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kerran saanut joululahkasi Runotyttö-kirjan, ja se on vieläkin lukematta. Olen katsonut telkasta aina sarjoina tyttösankareita, mutta en ole silloinkaan oikein tajunnut sitä juttua. Samoin Jane Austenini olen jotenkin pahasti ymmärtänyt väärin, tai en ole ollenkaan tajunnut. No, mutta muita en-tykkää-kirjoja en taida edes uskaltaa kertoa ;)

      Kiva, että innostuit, näitä paljastuksia voi aina keksiä kivasti lisää.

      Meidän vanhat kirjat tosiaan löytyivät vanhempieni kirjahyllystä. Oli hauska vilaista niitä =D

      Poista
  7. Kiitos haasteesta! Makoilen kotona kuumeessa, joten aikaa kyllä ainakin on haasteen suorittamiseen:)

    VastaaPoista
  8. Kiitos :) Vastailen pian haasteeseen.

    Minäkään en oikeastaan lukenut tyttökirjoja, mitä nyt muutaman Anna-kirjan. Lottia ja Tiinoja luin, mutta en muista pidinkö niistä.

    Viisikoitakaan en ole lukenut! Ekana luin Hiekkalan lapset -kirjoja ja myöhemmin Neiti Etsiviä ja Jalojen heppakirjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. =)

      Miksi tuo Hiekkalan lapset on aivan tuntematon mulle? Pitää käydä googlailemassa, että mikä se oikeastaan on...

      Jalot muistan myös. Ihmettelen, että miksi luin niin paljon hevoskirjoja, vaikka en pitänyt hevosista...

      Poista
  9. Hyvin muistat lapsena luettuja kirjoja! Minä unohdan yleensä kaikki romaanit ja elokuvatkin, ja helposti otan käteeni kirjan tai vuokraan leffan, joka on tullut jo luettua tai katsottua. Kai sitä jotain Tiina-kirjoja tuli luettua. Aina ihmettelevan vaan kun kaikkialla muistellaan Viisikko-kirjojen eväidensyöntihetkiä ja minä en muista mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä kirjat löytyivät täältä vanhempieni kirjahyllystä, muuten varmaan olisivatkin unohtuneet =)

      Kiitos kivasta haasteesta, ja iloisesta blogistasi!

      Poista
  10. Ihanat, aidot Viisikot, noista kansista pidän eniten :) Viisikot, Tiinat, Neiti Etsivät ja heppakirjat kuuluivat minunkin lapsuuteeni.

    VastaaPoista
  11. Minäkin luin Lottaa, Neiti Etsivää, hevoskirjoja ja Tiinoja enkä ollut tyttö vaan poika! :)
    - sjh -

    VastaaPoista