Jussi Matilainen: Tykkäämisen laiton, haava ja kunnari
2014, Marketiimi
186 sivua
Etsin kirjallisuutta kesäiseen lukuhaasteeseeni kotimaisistaa futiskaupungeista, ja Seinäjoelta helmet-haku näytti Jussi Matilaisen kirjan Tykkäämisen laiton, haava ja kunnari (2014, Marketiimi) -teoksen. Koska kirja kertoi pesäpallon maailmasta, kiinnostuin kirjasta.
Kirja kertoo seinäjokelaisesta tyttöjen pesisjoukkueesta, Pesä-Ahmoista. Kirjassa seurataan paljon joukkueen treenejä ja sosiaalisia suhteita: joukkuetta tulee valmentamaan söpö poika Kankaanpäästä ja tytöt reipastuvat käymään treeneissä ennätysahkerasti. Tarinassa Netta nousee päähenkilöksi: hän haluaa tehdä valmentaja-Nöpöön vaikutuksen ja miettii kuumeisesti, miten saisi huomiota osakseen.
Nettaa auttaa puuhissa ja suunnitelmissa Hiski, poika, joka stalkkaa joukkueesta kiinnostavia tyttöjä Facebookin kautta. Netta on ainoa, joka innostuu Hiskin Fb-tuttavuudesta. Nuoret kohtaavat myös todellisessa maailmassa ja ystävystyvät.
Kirjassa seurataan paljon pesäpallon maailmaa, enkä osaa sanoa, miten kirjan parissa viihtyy sellainen, joka ei maailmaa tunne. Kymmenen vuoden pesisurani jäljiltä itse viihdyin maailmassa hyvin. Ainoa, mikä kirjassa hieman tökki, oli sen juonen vähäisyys. Olisin kaivannut koukkuja, mutkia ja kiinnostavuutta juoneen. Nyt kirja uhkasi jäädä lukematta, kun tarina tylsistyi loppua kohden. Matilaisen teos ei kuitenkaan ole ainoa, jossa mielestäni on ollut hieman liian vähän toimintaa ja tapahtumia, vika voi olla lukijassakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti