Ahmadou Kourouma: Ei Allahin tartte - lukudiplomi-haaste

Ahmadou Kourouman Ei Allahin tartte (2002, Tammi) -teos löytyi lukudiplomin kirjalistoista kohdasta menneisyyden tarinoita, johon kuuluu "muistelmia ja päiväkirjoja, sota-aikaa, historiallisia romaaneja". 

Ei Allahin tartte oli juuri sitä: muistelmia, päiväkirjaa, historiaa ja sota-aikaa. Kirjailija Kourouma eli vuosina 1927 - 2003. Hän syntyi Norsunluurannikolla ja opiskeli Ranskassa, mutta palasi kotimaahansa, kun maa sai itsenäisyytensä 1960. Kourouma arvosteli vallanpitäjiä ja joutui lähtemään maasta jälleen ja eli useammassa maassa, kunnes palasi kotimaahansa 90-luvulla. Kourouma on kirjoittanut kirjoja kolonialismista, mutta Ei Allahin tartte on tarina lapsisotilaasta. Kourouma on niittänyt mainetta ja kunniaa (saanut erinäisiä palkintoja) Ranskassa, mutta englannikielisissä maissa hän ei noussut ihmisten tietoon samalla tavalla. 

Birahima on teoksen Ei Allahin tartte päähenkilö ja myös minäkertoja.  

Mun nimi on Birahima. Mä olen pikku nekru. En siksi että mä olen black ja pikkukundi. Ei sitten alkuunkaan! Mä olen pikku nekru koska mä puhun huonoa ranskaa. Niin se vain on. Vaikka olis iso, ja vaikka vanha, arabi, kiinalainen, valkoinen, venäläinen, vaikka olis amerikkalainen, jos puhuu huonoa ranskaa, ne sanoo, että puhuu pikkunekrukieltä ja on ilman muuta pikku nekru. 

Lisäksi Birahima on oman esittelynsä mukaan kouluja käymätön, röyhkeä ja rivo, 12-vuotias ja hän kertoo tarinaansa neljän ranskan kielen sanakirjan avulla, jotta sekä valkoiset että Afrikan "nekrut" ymmärtäisivät, mitä hän kirjoittaa. 

Birahiman lapsuus sujuu Norsunluurannikolla, mutta ei kovinkaan leppoisasti, sillä hänen äitinsä on raajarikko ja kaiken lisäksi noita, epäilee Birahima. Hänen mielestään kotia parempi paikka elää olisi katu. Myöhemmin Birahima lähtee kohti Liberiaa, jossa hänen tätinsä asuu, ja jossa on sisällissota. Birahima päättää, että hänestä tulee lapsisotilas. 

Kirja kertookin jatkossa lapsisotilaan elämästä, joka on yhtä karua kuin aiemmin lukemassani Uzodinma Iwealan Ei kenenkään lapset -teoksessa ja Liberian sisällissodasta, josta luin juuri Leymah Gboween kirjasta Meissä on voimaa. Näistä aiemmin lukemistani kirjoista johtuen tämä kirja ei valitettavasti ollut kovinkaan kiinnostava. Suosittelen kuitenkin kirjaa sellaiselle lukijalle, joka on kiinnostunut Afrikan sisällissodista ja tapahtumista, eikä karmeat tapahtumat häiritse kovin paljon. Tämä nimittäin ei ollut yhtään mukavaa luettavaa: karmeus toisensa jälkeen tuli sivuilla vastaan. Sota on kamalaa, ja lasten pitäisi saada olla lapsia. Huumepöllyinen 10-vuotias kalasnikovin kanssa riehumassa keskellä Afrikkaa - voiko elämässä olla oikeastaan mitään, mikä olisi enemmän epäoikeudenmukaista? 

**********

Lukudiplomissa on mukana aina tehtävä, ja valitsin tehtäväkseni Kuutamollla-pelin: tässä on kirjan päähenkilöstä kolme väitettä, joista kaksi on totta ja yksi on valhe. 

1. Birahima oli kirjassa lapsisotilaana Liberiassa. 

2. Birahima säikähti viidakossa kissapöllöä useaan kertaan niin paljon, että huusia äitiään apuun. 

3. Birahima kävi koulun eurooppalaisen avustusjärjestön turvin ja hän muutti Ranskaan, jossa hänestä tuli Ranskan ensimmäinen afrikkalaistausteinen ministeri. 

Ahmadou Kourouma: Ei Allahin tartte 

2002, Tammi

Allah n´est pas obligé (2000)

suomentanut Marjatta Ecaré

202 sivua

********************

Tällä kirjalla osallistun myös Kirjoista-blogin Afrikan tähti -haasteeseen, jossa olen kerännyt nyt topaasin verran afrikkalaisia kirjoja.

Tavoitteena on lukea mahdollisimman paljon ja monipuolisesti afrikkalaista ja Afrikasta kertovaa kirjallisuutta. Haasteeseen hyväksytään sekä tieto- että kaunokirjallisuus. Kirjallisuuden tulee joko käsitellä tai sijoittua Afrikkaan tai olla afrikkalaisen kirjailijan tuotantoa. Afrikka jaetaan maantieteellisesti viiteen alueeseen (Itä-Afrikka, Keskinen Afrikka, Pohjois-Afrikka, Etelä-Afrikka, Länsi-Afrikka). Haasteessa kerätään kirjoja näiltä eri alueilta. Afrikan valtiot on lueteltu alueittain alempana.

* * * * * * * *

Kerää jalokiviä - 
Luettujen kirjojen ja valloitettujen alueiden mukaan saadaan mukaan jalokiviä seuraavasti.
Topaasi - 3 kirjaa vähintään kahdelta alueelta
Smaragdi - 5 kirjaa vähintään kolmelta alueelta
Rubiini - 10 kirjaa vähintään neljältä alueelta
Afrikan tähti - 15 kirjaa, kirjoja kaikilta alueilta
Jalokivisarjan lisäksi voit ansaita myös hevosenkengän: 
Hevosenkenkä - Hevosenkenkä on suoritettu, jos luet vähintään kolme kirjaa ja lähdet liikkeelle joko Tangerista (esim. Mohamed Choukri: Paljas leipä tai Tahar ben Jelloun: Tyyntä Tangerissa) tai Kairosta (esim. Robert Irwin: Tuhannen ja yhden yön painajainen; Naquib Mahfouz: Kairo-trilogia: Palatsikatu, Intohimon palatsi, Sokerikuja; Sanna Negus: Pidä hunnustasi kiinni, Fatima!; Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat). Tanger- tai Kairo-kirjan ei välttämättä oikeasti tarvitse olla ensimmäinen hevosenkenkää varten lukemasi kirja. Päätä itse kuinka tiukka haluat tässä olla. 

Hevosenkenkä on jalokivisarjasta erillinen merkki, eikä siihen voi lukea hyväksi jalokiviä varten luettuja kirjoja. Koko jalokivisarjan ja hevosenkengän saadakseen on siis luettava 18 kirjaa. Jalokivisarjan ei tarvitse kuitenkaan olla suoritettu ennen hevosenkengän suorittamista, vaan voit halutessasi suorittaa vaikka pelkän hevosenkengän. Vielä esimerkki: topaasin ja smaragdin saat kerättyä lukemalla viisi kirjaa; topaasia ja hevosenkenkää varten pitää lukea yhteensä 6 kirjaa.

Voit jatkaa jalokivijahtia 18 kirjan jälkeenkin ja kerätä topaaseja, smaragdeja, rubiineja ja hevosenkenkiä niin paljon kuin haluat. Afrikan tähtiä voi kuitenkin suorittaa vain yhden.

:* * * * * * * * *

Afrikan tähteä voi pelata koko ensi vuoden, eli haasteaika on 1.1.2013 - 31.12.2013.
Osallistumalla saa tietenkin iloa ja elämyksiä, mutta saatanpa arpoa kaikkien vähintään yhden pelimerkin keränneiden kesken jonkun pienen palkinnon haasteajan päätyttyä.

Alueet ja Afrikan valtiot. Tietolähteenä on ollut lähinnä Wikipedia, joten korjauksia mahdollisiin virheisiin kommentteihin, kiitos!


Itä-Afrikka
Burundi
Komorit
Djibouti
Eritrea
Etelä-Sudan

Etiopia
Kenia
Madagaskar
Malawi
Mauritius
Mayotte (Ranska)
Mosambik
Réunion (Ranska)
Ruanda
Seychellit
Somalia
Tansania
Uganda
Sambia

Keskinen Afrikka
Angola
Kamerun
Keski-Afrikan tasavalta

Tsad
Kongon tasavalta
Kongon demokraattinen tasavalta
Päiväntasaajan Guinea
Gabon
São Tomé ja Príncipe

Pohjois-Afrikka
Algeria
Egypti: Ahmad Khalid Tawfiq: Utopia (2013, Like)

Libya
Marokko
Sudan
Tunisia
(Länsi-Sahara)

Etelä-Afrikka
Botswana
Lesotho
Zimbabwe
Namibia
Etelä-Afrikka
Swazimaa

Länsi-Afrikka
Benin
Burkina Faso
Kap Verde
Norsunluurannikko: Ahmadou Kourouma: Ei Allahin tartte
Gambia
Ghana
Guinea
Guinea-Bissau

Liberia: Leymah Gbowee: Meissä on voimaa
Mali
Mauritania
Niger
Nigeria
Saint Helena (Britannia)
Senegal

Sierra Leone
Togo