Sen aikaa kun olen Helsingissä asunut, olen ollut Outi Pakkasen dekkareiden ystävä. En itse asiassa ole dekkareiden ystävä; luen kuitenkin vuodessa pari tai muutaman dekkaria. Viimeksi luin Leena Lehtolaisen Minne tytöt kadonneet - ja näiden kahden kirjailijan lisäksi olen lukenut Liza Marklundia. Vähäinen on siis kiinnostukseni dekkareiden maailmaan. Outi Pakkasen Seuralainen (2010, Otava) lähti mukaan bestseller- eli uutuushyllyltä. Mukavaa muuten, että kirjastoissa dekkarit on yleensä laitettu omiin hyllyihin, niin ei tule aina edes vilkaisseeksi niihin päin =)
Seuralainen, kuten dekkarit usein (vertaa väitettäni edelliseen pohjustukseen) ovat kiinni ajassaan. Niinpä Seuralaisessa viitataan esim. Madonnan konserttiin, puuma-ilmiöön ja juoni liikkuukin näiden ajatusten pohjalta: teoksessa on keski-ikäisiä naisia, jotka haluavat päästä madonnan mittoihin, he juoksevat salilla treenaamassa ja toisaalta naiset haluavat itseään nuoremman miehen. Yhdistävä tekijä näissä naisten haluissa on Sampo, joka toimii peeteenä eli personal trainerinä salilla ja myös seuralaispalvelussa, josta hänet voi vuokrata seuralaiseksi vaikkapa konserttiin. Se, mitä tapahtuu treffien ulkopuolella, ei ole seuralaispalvelun, Daylightin, asia.
No, siinä ovat puitteet dekkarille ja ihmissuhteita pyöritellään aina sivulle 225 asti, jolloin kirjassa vihdoin tapahtuu rikos.
Sen jälkeen astuvat esiin poliisit, jotka avaavat vielä yhden, kirjassa aiemmin näkymättömän oven, jonka takaa löytyy rikokseen motiivi. Sitten kirjassa käsitellään nopeasti myös äitiyttä ja sitä, millainen on kokonainen nainen.
Ihan toimiva dekkari, jossa on vähän yhteiskunnallista teemaa mukana. Parasta Pakkasen dekkareissa kuitenkin on niiden sijoittuminen Helsinkiin, jolloin tapahtumia voi seurata mielessään oikeassa miljöössään. Meinasin jo, että lähden kadulle kuvaamaan paikkoja, mutta joku toinen oli ehtinyt ennen minua.
Täällä voit käydä tsekkaamassa dekkarin tapahtumapaikat, siellä niistä on kuvia ja tällainen kartta:
Täältä blogista taas bongasin Pakkasen haastattelun. Ja löytyy varmasti paljon paljon muutakin.
Kenelle? Sille, joka ei ole vielä tutustunut Pakkasen teoksiin ja nauttii, jos kirjan miljöö on reilusti paikannettavissa (Helsinkiin).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti