Dokumentti Nepalista

Punainen jääkaappi

(Journey of a Red Fridge, Serbia 2007)

Nepalissa on 60 000 lasta, jotka toimivat työkseen kantajina. Hari Rai on heistä yksi. Monista muista poiketen hän on onnekas, sillä hän voi käydä koulua. Koulunkäyntinsä hän maksaa toimimalla kantajana. Vaikka poika on nuori, hän on kantanut työkseen raskaita taakkoja jo kolme vuotta. Varsinkin turistien tavaroita kuljetetaan ylös ja alas Himalajan rinteitä. Tällä kertaa työtehtävänä on kantaa valtava punainen jääkaappi vuoren laelta läheiseen kaupunkiin.

Seitsentoistavuotiaalta Hari Railta kestää useita päiviä kantaa turistikeskuksen jääkaappi Himalajan rinteiltä alas Katmanduun korjattavaksi - ja taas takaisin. Dokumentti seuraa Hari Rain matkaa upeissa Himalajan vuoriston maisemissa sekä tutustumme pojan sieluun, ajatuksiin, toiveisiin ja unelmiin. Matkan varrella paljastuu myös paikallisten elämäntapa ja kulttuuri. Perhe, luonto ja uskonto ovat heille kaikki kaikessa.

kertoo YLE.

Piti laittaa tännekin vinkki aivan älyttömän kivasta dokkarista Nepalista. Tässä dokumentissa ei paasata, vaan siinä seurataan sivusta, minkälaista on elämä köyhässä kylässä vuorella. Dokumentista voi oppia vähän nepalia, sillä siinä puhutaan tosi hitaasti. Ja siitä saa myös käsityksen, miksi matkanteko ei ole aina ihan niin nopeaa. Siis, kyllähän tuo jääkaappikin painaa, mutta jokaisen vastaantulevan kanssa pitää pysähtyä juttelemaan - ja syömään - ja katsomaan telkkaria - ja juomaan teetä.

Luin tuon YLE:n antaman kuvauksen ohjelmasta ja kyllä vähän nauratti jo: Dokumentissa jääkaappia tosiaankin kannetaan vuorilta alas, mutta kaupunki on Pokhara, 200 kilometriä Katmandusta länteen. Onkohan sitä dokkaria kukaan katsonut loppuun, sillä jääkaappia ei enää kanneta ylöspäin dokumentin aikana...

Dokumentissa kuvataan myös paljon maisemia, ihania Annapurnan vuoria ja pakko sanoa, että alkoi tehdä mieli ihan älyttömästi noihin maisemiin.

Dokumentti on vielä vähän aikaan (pari vuotta) näkyvissä YLE AREENASSA. Dokumentti kuuluu Kolmas ulottuvuus -sarjaan, josta katsoin myös Rakkautta intialaisittain -dokumentin, joka oli kyllä vähintäänkin outo.

Nämä kuvat Pokharan läheltä, mutta toiselta suunnalta kuin dokumentin reitti.




Ps. Olen näemmä tosi tehokas, alla toinen postaus tältä aamulta: William N:stä.