Katselin eräänä sairaspäivänäni tällä viikolla Areenan ohjelmia ja silmiini sattui FST5:n puolella pyörivä sarja Tintti-sarjakuvista. Katsoin Tintti Tiibetissä -jakson (klikkaa itsesi tästä Tiibetiin) ja ajattelin, että tuo kirjahan pitää ehdottomasti lukea, koska siinä ei itse asiassa seikkailla Tiibetissä, vaan Nepalissa ja Tiibetissä.
Dokumentissa kerrottiin paljon taustoja Tintti Tiibetissä (2008, Otava - 1. painos suomeksi 1971, alkuperäinen teos Tintin au Tibet 1960) -sarjakuvalle: Hergéllä oli vaikeuksia avioliitossaan ja hän myös kaipasi kiinalaista ystäväänsä, jonka oli kadottanut Kiinan vallankumousmyllerryksiin.
Tintti Tiibetissä -kirjassa Tintti näkee lehtiuutisen Nepalissa sattuneesta lento-onnettomuudesta ja saa samaan aikaan kirjeen kiinalaiselta ystävältään, Tsangilta, joka aikoo matkustaa Eurooppaan. Seuraavan päivän lehdestä Tintti saa vahvistuksen siitä, että Tsang oli onnettomuuskoneessa mukana. Tintti näkee unen, jossa Tsang kuitenkin on elossa, joten hän lähtee kapteeni Haddockin kanssa kohti Nepalia pelastaakseen Tsangin.
Matkalla he pistäytyvät New Delhissä, jossa kapteeni tekee tuttavuutta pyhiin lehmiin, ja Katmanduun saavuttuaan kapteeni törmäilee kadun vilinässä käveleviin ihmisiin. Tässä alla olevassa kuvassa Katmandun kadulla lienee kantajan hommissa intialainen mies, sillä kuvatekstin kirjoitus on hindiä (kertoo lähteeni), eikä nepalia.
Katmandun kaduilla seikkaillaan vielä vähän aikaa: tutustutaan chiliin ja temppeleihin. Teoksen kirjoitusajankohtana (1960) Nepal ja Katmandu olivat melkoisen tuntemattomia paikkoja Euroopassa: tässä BBC:n dokumentissa hieman kuvaa siitä, minkälaisena paikka nähtiin (klik klik youtubeen), Hergén kuva Katmandusta on kyllä aika elävä ja todentuntuinen. Vaikkakin nepalilaisten nenät näyttävät enemmän ranskalaisilta kuin aasialaisilta ;D
Tintti ja kapteeni lähtevät kantajiensa ja sherpansa kanssa vuorille etsimään Tsangia.
Vuorilla he kohtaavat ne tavanomaiset esteet ja vaarat: lumimyrskyt ja vaikeat olosuhteet.
Matkallaan he vihdoin päätyvät Tiibetiin ja luostariin, jossa eräs munkeista myös näkee näkyjä mm. Tsangista.
Miten tarina päättyy? No, sitä en tietenkään voi kertoa, koska pilaisin lukunautinnon muilta. Tintti Tiibetissä -kirjassa on paljon hauskoja itämaisuuksia, joihin Hergé tutustui mm. kirjallisuudesta käsin (kertoo FST:n dokkari). Viihdyin Tinttini parissa ja varsinkin YLE:n dokkarin katsomisen jälkeen tätä oli mielenkiintoista lukea.
***** HAASTE:
Lapsena joulun alla minulla oli tapana lukea kasoittain sarjakuvia, Asterixit ja Lucky Luket kuluivat vuosittain käsissäni. Tintit olivat sen sijaan hieman liian vaikeita ja no, tylsiä, makuuni. Minua ehkä vähän myös ärsytti Tintin kaikkitietävyys. En siis juurikaan lukenut Tinttejä, vaikka niitäkin oli joulunalusaarreaitassani (tai -kirjahyllyssä).
Nyt ajattelin sukeltaa vähän lapsuuden maailmaan takaisin ja haastan itseni lukemaan Tintit läpi joulukuun aikana. No, en nyt joulun alla ota sen enempää stressiä, että saanko ne kaikki käsiini ja luenko ne missäkin järjestyksessä, ja kuinka montakaan luen; mutta luen sen minkä ehdin, jaksan ja haluan. Sanoisin, että näin hieman kypsemmällä iällä Tintit maistuvat paljon paremmilta kuin kouluvuosina.
Minulla oli tuo myös että lapsena Asterix ja Lucky Luke olivat huippuja ja Tintti useimmiten vähän tylsä, myöhemmin vasta olen oppinut arvostamaan näitä.
VastaaPoistaMahtava haaste! Minä innostuin mahtavan Tintti-elokuvan perusteella hankkimaan kirjastosta Yksisarvisen salaisuuden ja Rakham Punaisen Aarteen, joihin se perustuu. Odotan innolla, leffa ainakin maistui todella hyvin. :)
VastaaPoistaHyvä itsellesi asettamasi haaste! Minulla oli niin ikään tapana lukea lapsena aina muutamia tiettyjä juttuja joulun alla. Yhdestä voisinkin kirjoitta, jos ehdin. :)
VastaaPoistahdcanis: näinhän se on, että vanhempana arvostaa parempia asioita - tai ainakin että maku muuttuu. Tintit on kyllä aika upeita, kun miettii, miten tuokin maailmankolkka oli aika tuntematon kirjan kirjoittamisen aikaan. Mikä mahtava kiinnostus maailmaan Hergéllä!
VastaaPoistaLinnea: no niin, se leffa kanssa! Ilmankos YLE:lläkin oli tuo Tintti-sarja menossa.
Katja: joo, joulustressin sijasta ajattelin jotain muuta. Mähän olen jo täsmänettiostanut lahjat meidän lapsille, ja kauppaan ei mennä vinkumaan zhuzhupetsejä joulukuussa =O
Ajattelin, että jouluna meillä syödään myös hyvää ruokaa, ja jätetään laatikot mummolavierailulle. Rehellisesti sanoen, meillä ei niistä oikein kukaan tykkää.
Olis kiva kuulla sun joulunaluslukemisista, muista kirjoittaa!
Lapsena minäkin arvostin Asterixit korkeammalle kuin Tintit, jotka tuntuivat usein tylsiltä tai vain käsittämättömiltä. Nykyään Tintit taas ovat minusta ihan parhaita.
VastaaPoistaMutta muutamat Tintit vetosivat jo lapsena, ja erityisesti tämä Tintti Tiibetissä. Varmaan siinä viehätti se ystävyyden voima, joka saa Tintin etsimään Tsangia maailman ääristä - ja kapteenin seuraamaan Tintin perässä vakkei edes usko tsangin olevan elossa.
Jotenkin myös tarinan miljöö vuorineen, jäätikköineen ja karuine maisemineen oli minusta ihastuttava. Kuvittelin usein omissa leikeissänikin vaeltavani Tiibetissä, niin suuren vaikutuksen sarjakuva teki :)
Liisa: hitsit, mä en yhtään tajunnut lapsena näiden tinttien arvoa =)
VastaaPoistaTuossa kirjassahan ollaan pitkälti Nepalin maisemissa ja vasta vuorilla ylitetään vahingossa raja Tiibetiin ;O
FST profiloitui Tintti-dokumenttien näyttämisessä :)
VastaaPoistaMinä luin tämän juuri englanninkielisenä. Tintti Tiibetissä on minulle se kaikkein mieleenjäävin Tintti.
VastaaPoista