Day 03 & Day 04 – My favourite series – Favourite book of my favourite series

Tänään pitäisi ottaa esille joku kiva fantasia-sarja niin kuin Belgarionin taru, jonka kahlasin joskus vuonna miekka ja kivikirves. Hetken mietin jo, että olisin kiltti ja laittaisin postauksen Rei Shimura -kirjoista, tai Mma Ramotswesta, koska dekkarit ovat ainoita sarjoja, joita oikeastaan luen. Ja dekkareista luen juurikin vain edellisiä, sillä niissä tulee esille niin paljon muitakin asioita kuin vain rikoksen selvittämistä.

Rei Shimura on kahden maailman: USA:n ja Japanin välissä ja Mma Ramotswen kirjoissa Afrikasta, tai juurikin Botswanasta (joka on Afrikan mittapuulla rikas maa) kerrotaan niin iloisesti ja hauskasti, että kuva Afrikasta on ollut taas aivan erilainen.

Mutta, käsitin nyt tahallaan hieman väärin tai vinoutuneesti tai vierestä, ja otankin esiin Otavan kirjaston, jota ei nyt ehkä voi pitää kirjasarjana, mutta niin loistavana sarjana, että liputan täysin sen puolesta.

Jos kirjastossa ei löydy mitään luettavaa (pöh, milloin sellainen ihme tapahtuisi...), niin turvaudun Otavan kirjastoon.

Kirjastossa on niin mahtavia kirjailijoita ja kirjoja, että on vaikeaa nostaa esiin vain yksi kirja. 

Parhaillaan minulla on kolme kirjaa tästä, voisiko sanoa, 

kustantajan sarjasta.  

Ulkonäöllisesti kirjat erottaa kannen alatekstistä ja muutenkin

kirjat ovat aika hillittyjä kansiltaan.

Sarjassa on nyt hieman päälle 200 kirjaa julkaistuna,

joten voisi kai jossain vaiheessa haastaa itsensä lukemaan ne kaikki?

Nostan esille yhden kirjan ja se on Kiran Desain Menetyksen perintö, josta kirjoitin

täällä.

Toivottavasti kirja löytäisi useamman lukijan käsiin, sillä teoksessa käsiteltiin niin paljon ja eri näkökulmista siirtolaisuutta, ihmisten epätasa-arvoa ja  muita tärkeitä asioita ihmisyydestä.

Kuvassa Kiran Desai äitinsä, Anita Desain kanssa,

joka muuten on myös kirjailija ja jonka kirja odottaa kirjahyllyssä.

Koska vastasin nyt tämän päivän ja huomisen haastekysymykseen, niin huomenna lepään tämän haasteen osalta.