MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Irène Némirovsky: Tanssiaiset


Lumiomenan blogista bongasin minulle täysin tuntemattoman kirjailijattaren Irène Némirovskyn, josta wikipedia kertoo seuraavaa: syntyi Kiovassa vuonna 1903 rikkaaseen venäläisjuutalaiseen perheeseen. Suomen kautta perhe pakeni Venäjän vallankumousta Ranskaan. Némirovsky kuoli Auschwitzissa vuonna 1942. Siinä välissä hän ehti naimisiin ja kirjoittaa.
Teos Ranskalainen sarja julkaistiin vasta vuonna 2004, jolloin hänen tyttärensä päätti antaa teoksen julkaistavaksi.

Myös Tanssiaiset on julkaistu suomeksi vasta vuonna 2007 (Gummerus), ranskankielinen alkuteos on vuodelta 1930.

Kirja on lyhyt, 77 sivua, ja siksi luinkin sen samantien, kun marssin kirjastosta kotiin. Teoksessa kuvataan Kampfin nousukasperhettä, joka aikoo järjestää tanssiaiset saadakseen jalansijaa uudessa ympäristössään. 
Perheen tytär Antoinette on 14-vuotias, eikä äiti lupaa hänelle pääsyä tanssiaisiin, koska hän on liian nuori. 
Päivänsä Antoinette viettää opetellen englantia kotiopettajattaren seurassa ja välillä hän opiskelee pianonsoittoa. 
Antoinette haluaisi kasvaa aikuiseksi ja hän haluaisi niin kovasti osallistua tanssiaisiin. 
Lopulta hänessä kasvaa koston mieliala omia vanhempiaan kohtaan. 

Némirovskyn kieli on sujuvaa ja soljuvaa, hienostoperheen kuvaus ihastuttavaa: elämä tulee niin lähelle ja eläväksi, että välillä tuntui, että itse olisi odottamassa tanssiaisten alkua. 
Onnistuvatko tanssiaiset on keskeisin osa kirjan sisältöä, joten minun täytyy jättää se tässäkin hieman avoimeksi. 
Loppu oli odottamaton, mutta siitä annettiin vinkkejä kirjassa lukijalle. 
Älykäs lukija huomaa vinkkinsä... 

Elämän kuvauksen ohella kirjassa kuvattiin myös teiniangstia, sitä samaa, jota nuoret kokevat paiskoessaan ovia nykymaailmassa: Antoinettekin haluaa suurimman osan ajasta kuolla, ja hänen vanhempansa vasta ovatkin tylsimyksiä. 

Kyllä tykästyin. 
Kävin hakemassa myös pari muuta Némirovskyn kirjaan, 
niistä myöhemmin.    

4 kommenttia:

  1. Kuulostaa mielenkiintoiselta kirjalta ja kirjailijan oma tarina julmalta ;--( Täytyy laittaa kyseinen kirjailija omallekin lukulistalle!

    VastaaPoista
  2. Laura: yllättävän hyvä näin pieneksi ja yhden asian kirjaksi. Vaikka ei voi olla miettimättä kirjailijan kohtaloa lukiessaan.

    VastaaPoista
  3. Hyvältä kuulostaa! Kiitos vihjeestä.

    VastaaPoista