MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Puolivuotiskatsaus ja haasteita

Kevätkausi kirjoja on nyt kahlattu läpi.

Alkuvuodesta listasin kustantamojen kirjalistoista ne kirjat, jotka kiinnostavat minua. Katsotaan, miten kirjoille kävi eli olivatko kiinnostuksen väärtejä. 

Otavalta listasin 

Carol Shieldsin Pikkuseikkoja
Anne Swärdin Viimeiseen hengenvetoon,

Pikkuseikkoja lähti takaisin kirjastoon - en millään päässyt mukaan syksyiseen alkuun. Anne Swärdin teos sen sijaan oli miellyttävä lukukokemus, siitä voit lukea kirjoitukseni täältä.

Tammen kirjoista olen lukenut vasta Saramagon Elefantin matkan, joka ilahdutti minua suuresti ja saa varmasti jatkossa tutustumaan Saramagon edelisiinkin teoksiin. Norsun matkasta kirjoitin täällä. Lukematta ovat vielä nämä, joista kaksi jälkimmäistä odottaa lukijaansa kirjahyllyssä:

Peter Hoeg: Norsunhoitajien lapset
Daniel Kehlmann: Maine
Anne B. Ragde: Satunnaista seuraa

Gummeruksen kirjat luin ja pidin, odotukset olivat ehkä liialliset Shafakin kirjan suhteen, mutta kirja ei missään nimessä ollut huono. Foenkinos taas yllätti iloisesti ilman ennakko-odotuksia. 
 
Elif Shafak: Rakkauden aikakirja on kirjoitettuna täällä.
David Foenkinos: Nainen, jonka nimi on Nathalie taas täällä.
 
Bazar kustannuksen kirjat taas olen lukenut krokotiiliä lukuunottamatta, sekin oli juuri saapunut kirjastoon noudettavaksi, joten pian pääsen sen seuraan. Tämän vuoden parhaimmistoon ovat kuuluneet Abdolah ja Kwok, Samartin ei eittämättä miellyttävä kirjailija, mutta kirja ei ollut ihan minun makuuni.

Cecilia Samartin: Nora & Alicia täällä.
Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät
Jean Kwok: Käännöksiä täällä.
Kader Abdolah: Talo moskeijan vieressä täällä.
 
Avain-kustantamon kirjat on kokonaan lukematta. Niihin paneudun sitten kesän alussa. Täällä mun tammikuun listani.  


Innostuin nyt sitten listaamaan muitakin vuoden 2011 -uutuuksia, joita olen lukenut, koska huomasin, etten ole laittanut tunnistetietoihin lukemieni kirjojen julkaisuvuosia. Pitää käydä sekin sitten jonain toisena päivänä korjaamassa.

Like:

Jukka Pakkanen: Elena Damianin kirjeet täällä.


Karisto:

Robert Goolrick: Luotettava vaimo täällä.

Otava:

Annakaisa Iivari: Tyttöministeri täällä.

Gummerus: 

Iida Rauma: Katoamisten kirja täällä.

WSOY

Renate Dorrestein: Lainaa vain täällä.
DAphne Kalotay: Bolshoin perhonen täällä.

Siltala:

Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet täällä.

Arktinen banaani:

Henna Helmi Heinonen: Veljen vaimo täällä.


Tuomio:

Olen lukenut aiempia vuosia enemmän uutuus-kirjoja kirjablogini myötä.
Hyvä puoli on tietenkin se, että tiedän, mitä kirjoja julkaistaan ja minkälaisia ne ovat.
Huono puoli on se, että vanhemmat kirjat pääsevät unohtumaan.

Kävin tutkimassa kirjablogien haasteita, joiden myötä voisi intoutua tarttumaan vanhempiin kirjoihin nyt, 
kun syksyn uutuudet eivät vielä ole kirjakasassa. 






Kirjavan kammarin haaste, jossa luetaan brittiläistä kirjallisuutta, jonka kansainyhteisö osio ei ehkä niinkään paljon eroa omasta tämän vuoden haasteesta, jossa matkustan ympäri maailmaa, teema kulkee blogissani tunnisteena matkateema ja blogin alalaidassa olevassa kartassa voi seurata vierailtuja maita.


Toinen haaste, joka johdattaisi vanhempiin kirjoihin,
on nostalgia-haaste Susan blogista, joka nostaa esiin kirjoja aiemmilta vuosilta:

Onko teillä monia kirjoja, joiden lukemisesta on jo suorastaan iäisyys, mutta yhä vaalitte tuota lukukokemusta rakkaana, puhuttelevana ja ikimuistoisena? Lempikirjoja kysyttäessä luettelette yhä noita samoja kirjoja, vaikka lukemisesta olisikin jo niin pitkä aika. Mietittekö koskaan, tuntuisiko kirjan lukeminen enää yhtä mullistavalta, hienolta kokemukselta vai oletteko jopa lukeneet jo uudestaan joitakin vanhoja suosikkejanne vuosien takaa?
Vaikka kirjablogistaniassa kiertää jo monenlaisia haasteita, haluan silti tällaisen haasteen pistää vielä kiertämään. Nyt lähdetään nostalgian jäljille ja tartutaan rohkeasti joihinkin vanhoihin suosikkikirjoihin, katsotaan onko aika kullannut muistot vai säilyttääkö vanha suosikki edelleen asemansa muiden vertaistensa joukossa? Haaste kuuluu siis näin:

Valitse vähintään kolme sellaista kirjaa, jotka ovat aikanaan tehneet sinuun niin vahvan vaikutuksen, että edelleenkin muistelet kirjoja kaihoten ja saatat jopa nimetä ne lempikirjoja kysyttäessä. 
Kirjojen lukemisesta täytyy olla vähintään viisi vuotta aikaa, mielellään toki enemmänkin. Mutta koska blogini lukijakunta on iältään uskoakseni kaikkea noin 20-60 vuoden väliltä, ei tuo raja voi siksi olla esimerkiksi 10 vuotta, vaikka sitä alun perin ajattelinkin.

Lukuaikaa on vuoden loppuun asti. 

Tähän haasteeseen olen miettinyt kirjoja, joita ehdottomasti haluaisin tuoda mukaan ja yksi on ainakin Vivi-Ann Sjögrenin teokset.
Eilen kävin kirjastossa ja minun piti lainata joku Sjögrenin kirjoista, mutta en kerta kaikkiaan saanut muististani kirjailijan sukunimeä.

Toinen kirja, jonka ehdottomasti haluaisin lukea uudelleen (taas) on Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys.

Kolmantena voisin valita S.E. Hintonin Olimme kuin veljet, joka oli nuoruuteni mahtavin kirja. Haluaisin lukea sen uudelleen, koska nyt muistan siitä lähinnä M&M-karkit.
***


Tällä hetkellä
puistossa mukana on jotain vanhemmpaa,
Jhumpa Lahiri, jota ei voi koskaan kehua liikaa:



4 kommenttia:

  1. Tätä oli mukava lukea, koska itsekin aina uuden kirjakauden (syksy/kevät) alkaessa lueskelen innolla kustantamoiden kuvastoja ja mietin, mitä lukisin. Monesti joku kirja, jota odottaa, voi ollakin pieni pettymys ja sitten taas löytyy yllättäjiä. Olen huomannut saman, että blogini myötä olen lukenut enemmän uutuuskirjoja. Se on toisaalta sääli, mutta täytyy kesällä lukea enemmän vanhoja kirjoja.

    Onneksi on tuo nostalgian jäljillä. ;)

    VastaaPoista
  2. Mä laskeskelin, että on aika monta 2011 kirjaa vieläkin jäljellä. Ehkä pitäisi tehdä joku systeemi, että lukee yhden uuden ja yhden vanhan - siis vuorotellen.

    VastaaPoista
  3. Emäntä: huomasin, että mulla on kotona vielä kahdeksan (!) tämän vuoden uutuutta. Mistä ihmeestä nekin ovat tulleet?!!

    VastaaPoista