Dekkariviikko on hurahtanut nopsaan dekkareiden parissa, ja vielä viimeiset hetket viikosta vietin Jukka Behmin Viallinen valkaisuvoide (2016, Reuna) -teoksen parissa. Luin Behmin aiemman Intiaan sijoittuvan dekkarin Lahjoja norsujumalalle jo kolme vuotta sitten, ja olen lukenut myös Behmin aiemmat teokset.
Behmin dekkarisarjan "etsivä" on Adhikara Patil, jonka etsijän toimet tapahtuvat lähinnä pyörällä kotiseudun katuja ajellen ja ihmisten kanssa jutellen. Kyseessä on Madame Ramotswe ja Vish Puri -tyylinen lempeä etsivä, jonka jutut ovat arkipäivään liittyviä pieniä juttuja, joista poliisit eivät ole kiinnostuneita.
Patil on muuttanut takaisin Intiaan Englannista, jossa on tehnyt uransa, ja hänellä ei oikeastaan ole mitään tarvetta tehdä enää työtä. Pieni puuhastelu kuitenkin pitää hänet virkeänä ja hän on perustanut pyöräkorjaamon. Koska asiakkaat ovat pääsääntöisesti köyhiä, hän ei viitsi aina ottaa maksuakaan tekemistään töistään.
Rikosten polulle Patilin johdattaa aamupalapöydässä luettu lehti, jonka sivuille joku on kirjoittanut viestejä. Patil alkaa ottaa selvää, kuka nämä 'auta minua' -tyyliset viestit on kirjoittanut. Kun perheessä käyvä palvelija sairastuu, kiinnostuu Patil myös hänen tapauksestaan: nainen on käyttänyt valkaisuvoidetta, joka on kuitenkin myrkyllistä. Patilia alkaa kiinnostaa, kuka myy tällaista voidetta.
Tarinan kuljetuksen myötä kirjassa hämmästellään maailmaa, esimerkiksi sitä, miksi tummaihoiset haluavat vaalentaa ihonsa ja vaaleat taas ruskettua auringossa.
Kirjaa oli miellyttävä lukea, ja seikkailu oli sopivan jännää - ei siis murhia ja joukkosurmia tässä kirjassa.
2016, Reuna
256 sivua
Tässä vielä kaikki dekkariviikon aikana lukemani teokset:
Muita lukemiani dekkareita löytyy näistä teksteistä.
