Marja Björk: Mustalaisäidin kehtolaulu

Marja Björkin Prole (2012, Like) ja Posliini (2008, Like) -teokset ihastuttivat minua vuosi sitten kesällä, kun luin kirjoja maakunta-haasteeseen. Varsinkin Prole vei minut Pohjois-Karjalan maisemiin ja ihastuttaviin muistoihin. 

Björkin tämän syksyn uutuuskirja  Mustalaisäidin kehtolaulu (2014, Like) vie lukijansa kuitenkin varsin erilaisiin maisemiin ja ihmiskohtaloihin kuin kirjailijalta aiemmin lukemani teokset. Kirjan nimestäkin voi päätellä, että tässä kirjassa päähenkilöt ovat romaninaisia. Naisia, joiden elämästä ei kirjoitettua tarinaa löydy ja joiden tarina on vaikea kertoa. Teoksen Marita tuskailee, miten vaikeaa on tietää omasta menneisyydestään: koska romanit eivät ole menneet naimisiin kirkossa, eikä heitä ole kastettu tai haudattu, ei heistä ole tietoa kirkonkirjoissa - eikä perunkirjoissakaan, koska romaneilta ei jäänyt omaisuutta. Muistitieto ja tarinat ovat ainoita, mitä on jäljellä. Toisaalta, elämä on kulkenut sukupolvesta toiseen samanlaisena, joten voi päätellä, että esivanhemmat viettivät melko samanlaista elämää. 

Kirja kertoo naisista kolmessa sukupolvessa. On Sikri, joka nai Väinön. Väinö on mies, joka ostaa oman talon ja käy kysymyssä naapureilta ennen ostoa, että haittaako heitä, jos he, romanit, muuttavat naapuriin. Sikri synnyttää ja kasvattaa lapsia, Väinö on hyvä mies, mitä nyt nukkuessaan haisee viinalta. Lapset kasvavat niin, että vanhempien ja lasten välillä on paljon puhumattomia asioita, häpeällisiä asioita. Niinpä perheen tytär tuskin tajuaa, mitä tapahtuu, kun hän kerran antautuu nuoren miehen vieteltäväksi. Perheen tytär on raskaana ja kierre valmis: koulu jää käymättä, vauva pitää ruokkia ja yöt valvoa lapsen takia. On vaikea suunnitella tulevaisuutta, kun aina ensin tulee lapsi. Koulua ei voi käydä loppuun, töitä ei saa ilman koulutusta ja koulutuksenkin kanssa se on vaikeaa, kun sattuu olemaan mustalainen, manne. 

Sukupolvi toisensa jälkeen tuntuu uppoavan samaan ansaan: nuoruuden huuma tuo kiinnostuksen miehiin ja miehet tietävät aina ongelmia ja lapsia. Naiset jäävät koulutuksen puutteen takia työttömiksi ja sosiaalitoimiston asiakkaiksi, miehet taas keplottelevat hevoskisoissa ja pelaavat vähäisetkin rahat peliautomaateilla - ja vaihtavat naista syystä jos toisestakin. Vaikka pyrkimys kaikilla on samansuuntainen: nousu ylöspäin, jää se kuitenkin haaveeksi ja elämä tuntuu olevan pettymysten sarja. 

Unelmilta katkeaa siivet, Teresa ajatteli. Minusta ei tule ikinä mitään. Täällä minä olen täyspäivämanne toisten täyspäivämustalaisten seassa. Hänen roolinsa oli romanius, äitiys, naiseus. 

Björkin teos ei ole kansatieteellinen teos romanien elämästä; romanien tapakulttuuri näyttäytyy arkielämässä ja syyt romanien jäämiseen marginaaliin tulevat esiin naisten elämän käännekohdissa. 

Pidin kirjasta, ja siitä, että Björk on ottanut aiheekseen taas erään unohdetun ihmisryhmän. Kirja antoi ajattelemisen aihetta: ovatko kaikkien haaveet samanarvoisia maailmassamme vai ovatko joidenkin haaveet vain liian suuria ja mahdollisuudet niiden toteuttamiseen liian pieniä?

Marja Björk: Mustalaisäidin kehtolaulu
2014, Like 
273 sivua

Kirjan on lukenut myös Notkopeikko.